Luulin jo, että järvi hiljenee linnuista. Harmaina päivinä järvellä onkin ollut hiljaista. Eilen aurinko kuitenkin pilkisteli sumun väistyessä. Järvellähän olikin elämää.

Koskeloita on nykyisin vain pieniä parvia. Kun särkikanta järvessä oli suuri, koskeloita oli parvessa varmaankin satoja. Ne aijoivat särkiparvia mataliin poukamiin ja saartoivat ne. Kotirantammekin näytti lähes kiehuvan, kun säret kuhisivat matalassa vedessä. Järven rehevöitymisen pysäyttämiseksi särkiä pyydettiin tehostetusti. Nyt näyttää siltä, että särkikanta on aika alhaalla. Se vaikuttaa tietysti näihin kalaa syöviin lintuihin.

Koskelot ovat vielä villejä lintuja. Ne pyrähtävät lentoon heti, kun rannalle saapuu ihmisiä.

Vastarannalla oli joutsenia ja osa niistä päätti suorittaa ylilennon. Järven oma joutsenperhe on ilmeisesti jo lähtenyt muuttomatkalle. Nyt järvellä on useita pienempiä porukoita. Ne ovat varmaankin pohjoisempaa tulevia muuttajia levähtelemässä.

 

Näkyyhän siellä vastarannalla paljonkin lintuja. Lieneekö eteläpuolella järveä lämpöisemmät vedet kuin täällä pohjoisrannalla. Joutsenten perässä tulikin lumipilvi. Loppupäivä olikin vaihtelevaa säätä: välillä kirkasta aurinkoa, sitten taas lunta tai vettä. Piristää kummasti, että edes joskus aurinko kirkastaa maiseman.