Katselin Instassa taiteilijoiden keloja. Yhdessä läntäröitiin väreillä ja risuilla. Se tuntui hauskalta kokeilulta, joten harmaan päivän iltana kokeilin ensimmäisen akryylimusteilla vesiväripaperille. Risuja ei ollut siihen hätään, joten huidoin rönsyliljan rönsyillä ja palettiveitsellä. Paperi ei ollut minulle mieleinen. Pronssimuste oli myös liian peittävää.

 

Toinen ilta ja toinen paperi antoivat paremman tuloksen. Paperin pinta ei lähtenyt maalarinteipin matkassa pois ja värikin imeytyi paremmin paperiin. Jaoin A3:n vesiväripaperin maalarinteipillä neljään osaan. Tarkka silmäiset huomaavat, että teipit eivät nyt ihan keskelle paperia sattuneet.

 

Eilen asennoiduin kunnolla ajan kanssa hommaan ja kuvasin kaikki vaiheet. Moni on varmaankin nähnyt videon Instassa, mutta laitanpa vaiheet kuitenkin.

Paperin teippasin maalarinteipillä vanerilevyyn. Jaoin A3:n keskeltä teipillä kahteen osaan. Kuivalle paperille luirautin mustaa akryylimustetta pipetillä.

 

Otin risusta kiinni ja huidoin väriä levälleen ensin paksummalla päällä ja sitten ohuilla päillä. Homman voi osittain tehdä myös tikulla tai palettiveitsellä. Pääasia, että tulee sekä ohuita että paksumpia viivoja, suoria, kaarevia ihan miten itse haluaa.

 

Kuivatin välillä värejä hiustenkuivaajalla. Laimennin punaista, sinistä ja okraa hiukan vedellä, jotta väreistä tulisi helpommin levittyviä ja kuultavampia. Laimentamaton muste oli siveltimellä hiukan tönkköä levittää. Levitin väriä siveltimellä osittain mustia viivoja pitkin, osittain vähän muuallekin ja osittain toisten värien päälle.

 

Värien kuivuttua. Pirskotin pipetillä kullanväristä mustetta pisaroina paperille ja taas huidoin värit levälleen risulla.

 

Otin teipit pois. Leikkasin kuvat irti toisistaan. Vääntelin ja kääntelin kuvia ja lisäsin vielä toiseen hivenen mustaa.

 

Sitten voikin miettiä, mitä kuvissa näkyy. Nämä ovat sellaisia musteläikkätestejä. Alemmassa taitaa olla vaaleanpunainen hevonen syömässä piikkilankaa.:)

Pidän näistä akryylimusteen väreistä, koska pigmentti on voimakasta. Valkoinen paperi kuultaa mukavasti, kun laimentaa väriä. Saa pastelleitakin sävyjä. Kullanvärinen oli iloinen yllätys. Se levittyi mukavasti ja hohde oli hyvä. Pronssi oli pettymys. Se jäi tönköksi, vaikka kuinka yritti levittää. Olisikohan se pitänyt laimentaa vedellä. Akryylimusteet eivät huilaa samalla tavalla kuin vesivärit tai alkoholimuste. Ne ovat pikkuisen hidasliikkeisiä märällä paperilla, mutta näin kuivalla paperilla toimivat mukavasti.