Metsään meni viime vuosi ja eipä ole kummempi alku tällekään vuodelle. Katselin uudenvuodenpäivän kunniaksi kännykällä ottamiani kuvia. Osan halusin säilyttää ja siirtelin niitä pilveen. Imuroisin sitten kuvia pöytäkoneelle ajatuksena, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Seuraavat kuvat ovat syksyn metsäreissulta kännykkäkuvia, joten laatu ei ole järkkärin luokkaa. Toivottavasti kuitenkin tekemisen ilo välittyy.

Kun ei saa tarpeeksi kesällä marjoja poimia pellolla, niin pitää jatkaa marjastusta metsässä. Oletteko huomanneet, että suurimmat puolukat ovat yleensä lahoavassa kannossa?

 

 

Peltohommien päätyttyä tapanamme on käydä yhdessä tekemässä taimikonhoitoja. Hoidettu taimikko kasvaa nopeammin ja siten samalla sitoo sitä kuuluisaa hiiltä enemmän kuin hoitamaton. Toisin sanoen sekä metsänomistaja että ilmasto hyötyy tästä työstä. Minä teen näitä taimikonhoitohommia kuin hortonomi konsanaan. Metsätaitoni ovat peräisin niiltä nuoruudessa käydyiltä maatalouskoulujen metsäkursseilta. Toisin sanoen kaikki on unohtunut. Hortonomikoulutus on tuoreenpaa perua, joten niillä opeilla menen. Jos tavoite on tiettymäärä taimia hehtaarille, niin lasken paljonko taimiväli keskimäärin on metreissä ja ei kun saha pärisemään. Huonot pois ja hyvät jää. Tinteille tekopökkelöitä lahopuiksi. Joku toinen meillä mittaa, sitten onnistuttiinko.

 

 

Nyt joku viisaampi voisi ajatella, että eihän tuo mikään taimikko ole. On se. Edellinen omistaja on ensin harsinut ja sitten kaatanut loputkin isommat puut pois. Taimikossa ovat sitten hirvet laiduntaneet. Puusto on sitten harvinaisen vänkkyrää ja sekalaista. Voin vakuuttaa, että osa taivasosuudestani taisi hävitä tällä kuviolla. Onneksi on työnilon lisäksi muitakin mukavia juttuja, mitä metsäreissuilta saa. Eväs on parasta ruokaa, vai mitä? Mehut termariin ja leivät rasiaan, sitten metsään syömään. Kuksa ei kuulu minun retkivarusteisiin.

 

 

Lapsena ruokatunti oli paras tunti koulussa. Niin se taitaa olla metsähommissakin, ainakin hyvän sään aikaan. Tauosta on mukava nauttia mättäällä istuskellen ja tiaisia kuunnellen.

 

 

Tehnevätkö muut metsähommissa kuten minä, saha seis ja kännykkä esiin, kun näkee vaikka hämähäkin verkkoja.

 

 

Kuusen oksaan jäätyneet pisaratkin saavat pysähtymään.

 

Kalutut hirvenluut ne vasta saavatkin pysähtymään. Susilauma on kellistänyt taukopaikan vieressä hirvenvasan ja popsinut suihinsa. Luita vain on mättäillä hajallaan. Onneksi ei näkynyt susia eikä näkynyt kyllä hirviäkään.

 

Tänä syksynä talvi tulikin ihan oikein. Järvelle tuli jäätä ja lunta. Mies jatkoi metsähommia yksin ja minä aloin laiskottelemaan. Järvellä olikin hyvä jää vähän aikaa. Sitten tuli lunta lisää ja vesi nousi jäälle. Siihen loppui suksiminen järvellä.

 

Itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä hain mustikanvarpuja lasiin. Vuoden lyhyimpinä päivinä ne alkoivat kukkimaan. Mustikoita en taida saada, kun en saanut kimalaisia hereille pölytyshommiin.

 

 

Vuoden lyhyimpinä päivinä taivas palaa väreissä, mutta ei lämmitä. Mummokuvaaja kuvaa järkkärillä välillä auringon nousua. Tosin vaikea on erottaa nouseeko aurinko vai laskeeko se.

 

Lunta oli joulun alla metsässä kenkäilllä asti. Höttölunta, pohjia myöten upposi lumikenkä. Lehtikuusen oksalla metsänväen joulukoristeita löytyi reitin varrelta.

 

Karaistunut uimari purolla pulahteli veteen.

 

Järkkäri kun matkassa oli, piti kuvata lähes kaikkea.

 

Jouluaamuna tulivat talven linnut syreenipensaaseen.

 

 

Tulivat välipäivät. Kiertelin kameran kanssa pitkin ja poikin metsäpolkuja. Tuuli pyöritti taivaalta lunta. Linnut älysivät pysyä kiepissään.

 

Vuosi vaihtui nollakelissä. Yöllä satoi ja tuuli. Uudenvuoden aamu valkeni kirkkaana. Puolenpäivän aikoihin aurinko hilasi itsenä ihan näkyviin. Vanhat sanoivat, että uutenavuotena pirtti uutta päivää lämpenee. Eli päivä on pidentynyt niin, että pirtin ehtii lämmittää päiväsaikaan.

 

Metsässä auringon säteet yltävät vain puiden latvuksia hivelemään.

 

 

Tuuli oli navakka. Eikä aurinko lämmittänyt.

 

Tulipas melkoinen kuvapläjäys vuoden vaihteeseen. Toivotaan, että tästä alkaneesta vuodesta tulisi parempi vuosi kuin loppuneesta vuodesta. Onnea vuodelle 2023!