torstai, 26. maaliskuu 2015

Flaamilainen kerrosmaalaus: Lapset

Tätä pientä työtä olen maalannut toista vuotta. Nyt sitten loppui sinni ja pistin signeerauksen, vaikka tarvetta korjauksiin löytyykin. Työ on pieni, hivenen postikorttia isompi. Pienikin pensselin sipaisu muutti lasten ilmeitä ja kasvon muotoja valtavasti. Lohdutan itseäni, että lapset kasvavat nopeasti. Kukapa muistaa, miltä he näyttivat muutama vuosi sitten. Otin kaksi kuvaa eri valkotasapainoilla. Tuloksena on kaksi eri sävyistä kuvaa. Ylempi on hivenen liian sininen ja alempi hivenen liian keltainen. Alkuperäinen maalaus on jotakin näiden väliltä.

Lapset2.jpg

Lapset.jpg

Lapset eivät ole omiani. Sukulaislapsia ovat kylläkin.

Meille tuli uudelleen talvi. Maa on kauttaaltaan puhtaan valkoinen. Aurinko kimmeltää kuurakiteistä. Kumpa tätä kestäisi pääsiäisen yli. Olisi mukava viettää pääsiäistä puhtaan lumen keskellä.

Hyvää ja kaunista pääsiäisen aikaa.

keskiviikko, 18. maaliskuu 2015

Kuukkelin mailla hiihtelemässä

Toivuin viime viikon lentsusta sen verran, että pääsin viettämään pitennettyä viikonloppua Koillis-Lapin lumille Sallaan. Nämä Sallan reissut ovat aina mukavia. Hiitelyä valkoisilla lumilla hyvien ystävien seurassa, ah' kuinka rentouttavaa se onkaan! Kelit olivat välillä jo liiankin hurjia. Varsinkin, kun korkeuseroa rinteissä on melkoisesti. Tykky oli puista jo karissut lukuun ottamatta Ruuhitunturin pohjoisrinnettä. Aurinko kumminkin kilotti mahtavasti.

Ruuhitunturi.jpg

Mökin pihalla pörräsi kuukkeleita. Ovat kyllä sen verran vilkkaita veitikoita, että otin sarjakuvauksella varmaankin yli 50 otosta, joista muutama on tunnistettavissa kuukkeliksi.

Kuukkeli.jpg

Kuolan saasteet eivät enää sairastuta Koillis-Lapin metsiä: naava ja luppo voivat hyvin. Pihapuissa olikin tuuheita luppotuppoja. Naavaa löytyi myös suksen pohjasta isoina tölleröinä liisteriin takertuneen. Samoin pitovoiteisiin tarttuivat kaarnat ja neulaset. Silloin oli kyllä hyvä pito. Ei luistanut eteen eikä taakse. Takan syttötarpeet tuli siten kerättyä ladulta.

Tällä kotonakin on vielä mahtavat hiihtokelit. Ladut ovat kyllä hyvikin jäisiä, mutta maastot tässä kotona ovat loivemmat kuin Lapissa, joten jääkeli ei haittaa. Roskaa toki ladulla on, mutta luistelusukseen se ei tökkää pahasti. Hanki kestää jopa kävellä. Mahtavia ulkoilukelejä siis täälläkin on.

maanantai, 9. maaliskuu 2015

Lisää öisiä valoja

Maalasin pleksille toisenkin taulun öisistä valoista. Tekniikka on sama kuin aikaisemminkin pleksille maalatessani: akrylimaalia, leveä sivellin, lakkakerros välissä ja taakse tällä kertaa mustaa gessoa.

Y%C3%B6valo.jpg

Aikansa maalaukset olivat vierekkäin, joten tulipa mieleen hivenen muuttaa myös kaupungin valoja. Tein heijasteet veteen uusiksi ja korostelin rannan kiviä hiukan eri lailla.

Kaupungin%20valot2.jpg

Kuvasin tällä kertaa ilman salamaa, joten värisävyt näyttävät tummemmilta ja ilman heijasteita.

Nyt ulkona on keväinen kaunis auringon paiste. Flunssa pukkaa vain päälle, joten hiitämiset tältä päivältä jätän väliin. Harmillista, kun pitkästä aikaa olisi voinut nauttia aurinkoisesta ulkoilusäästä. Nyt pitää nostaa peukut pystyyn, että sää jatkuisi tällaisena. On tässä kärvisteltykin räntäsateessa ja liukkailla teillä.

sunnuntai, 22. helmikuu 2015

Kaupungin valot

Olen varmaan toista vuotta tuhertanut paria flaamilaista maalausta. Eivätkä ne vieläkään ole valmiita. Molemmat hivenen jo kyllästyttävät, joten pieni välipalatyö olikin paikallaan. Työn aihe on tietysti mahdollisimman kaukaa omasta maailmasta, kaupungin öiset valot.

Tästä tuli mieleeni, että Pelle Miljoona täytti vast' ikään kuusikymmentä vuotta. Hän hehkutti nuoruuteni vuosina biisissä "Moottoritie on kuuma", että kaupunkien valot mulle huutaa. Ehkäpä kaupungin valot huutaa vieläkin, mutta erilailla kuin vuonna 1980. Nyt ne ovat huutomerkki öisessä maisemassa, ruman kaunista.

Kaupungin%20valot.jpg

Työ on tehty pleksille akryliväreillä leveillä siveltimillä. Akryliväri ei tartu lujasti pleksiin. Pienikin hankaus saa värin raapiutumaan, joten olen pistänyt värikerrosten väliin lakkakerroksen (decupe-lakka), joka sitoo alemman värikerroksen kiini pleksiin ja päällimäinen tarttuu taas hyvästi lakkakerrokseen. Tämän vuoksi maalauksessa on kiiltelyä, joka näkyy selvästi salamavalolla kuvattaessa. Pleksin voisi tietysti gessota, jolloin väri tarttuisi paremmin. Gessoa olen käyttänyt pleksin taakse. Gesson värillä voi vaikuttaa työn lopulliseen sävyyn, jos käyttää ohuita värikerroksia.

Sitten päivän kissa:

M%C3%B6lli.jpg

Tämä on sopiva asenne tällaisella ilmalla: Huppu korviin ja silmät lurpolleen!

 

 

tiistai, 10. helmikuu 2015

Kainuun lapaset ja pieni luontojuttu

Välillä valmistuu jotakin. Tällä kertaa valmiiksi tulivat Kainuun kukka -lapaset. Anoppi toi ET-lehden, jossa oli ohje lapasiin. Ohje löytyy myös ruutupiirroksineen netistä. Tässäpä linkki: Kukkalapaset

Kainuun%20lapaset.jpg

Malli ei minusta ole paras mahdollinen. Lapanen on aika väljä, mutta peukalo on aika napakka. Malliltaan lapanen passaisi esimerkiksi nahkahansikkaiden päälle vedettäväksi, mutta silloin tarvitsee kyllä peukalo-osaan enemmän silmukoita. Kuvio on kaunis. Minä käytin lankana seiskaveikan mustaa ja raitaa, sekä kierrekuvioihin lankasyttyröitä. Seuraavat kukkalapaset taidan tehdä hivenen eri malliset. Ehkäpä perinteinen resori ja kiilapeukalo soveltuisivat tähänkin kuvioon.

Nyt ulkona on mitä loistavin ulkoiluilma. Mittari näyttää jo lämpöasteita. Tuuli on edelleenkin navakka. Olen nyt muutamaan otteeseen käynyt ulkoiluttamassa kameraa. Kummallisesti tintit pyörivät lähes jaloissa, kun kamera ei ole mukana. Silloin, kun se on, lintuja ei näy mailla eikä halmeilla. Sunnuntaina sain napattua yhden tähtäimeen korkealla männyn latvassa:

Tintti.jpg

Muutoin metsässä on ollut lintujen puolesta hiljaista. Säikyttänevätkö kovat tuulet linnutkin suojaisempiin koloihin. Tuuli karistelee puista jo kaarnaa kuin konsanaan keväällä. Näitä muitakin puusta tippuneita osia lumella on runsaasti:

J%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4inen.jpg

Minun kasvitietämykseni mukaan tässä oksassa kasvaa jotakin naavalajia. Tarkempaa lajimääritystä ei minulla ole. Joka tapauksessa minusta tämä oli hauskannäköinen väriläiskä valkoisella lumella. Joskus talvellakin löytyy luonnosta mukavia yksityiskohtia.

Nyt lunta on sen verran runsaasti, että ilman metsäsuksia koskemattomaan lumeen on vaikea mennä. Lumikengät ja metsäsukset ovatkin nyt in luonnossa liikkujien keskuudessa. Viikonloppuna tarvoin kompostille. Olin haaruksiani myöten hangessa kiinni, kunnes linkomies huomasi lyhytjalkaisen ihmisen onnettoman tilanteen ja kävi polkemassa traktorilla jälen. Ei kuulema ollut tiennyt säälisikö vai nauraisiko, kun katseli huppuroimista. Onneksi sääli voitti. Naurusta olisikin voinut saada hilpeyden kohteen kimmastumaan. Silloin olisi voinut puhista muukin kuin tuuli.

Kaunista ja valoisaa helmikuuta!