Viikonloppuna virkistäydyimme ajelemalla muutaman joen yli kotimaakunnassamme. Koitelinkoski Kiiminkijoessa on mukava virkistäytymispaikka kesäaikaan. Koskelle on rakennettu siltoja ja polkuja ym. tarpeellista, jotta rekeilijät viihtyisivät alueella. Tänä viikonloppuna Koitelinkoskella oli kuitenkin satamäärin ihmisiä seuraamassa luonnonnäytelmää, jonka seurauksen Kiiminkijoen alajuoksulla olevat talot ovat vaarassa jäädä tulvan alle.

Lauantaina koskessa oli paljon jäälauttoja matkalla alavirtaan. Nämä kuvat ovat sunnuntailta:

Harmillisesti aurinko ei paistanut enää puoleltapäivin, kun olimme Koitelinkoskella katselemassa veden kulkua. Jokivarsia ajellessa tuumailimme, että onneksi meidän kotimme on Oulujoen latvavesillä. Tosin tulvan merkkejä ei Oulujoella näkynyt, eikä myöskään Iijoella. Oulujoki ja Iijoki kyllä molemmat ovatkin valjastettu sähkön tuotantoon.

Kotijärvessämme ovat jäät vielä paikoillaan. Eilen aloittelin työt marjamaalla. Minulle pitivät työmaakonserttia töyhtöhyypät, kuovit ja tietenkin, varmat kesänmerkit, lokit. Kotipihassa viserteli peipposet. Tänään ropottelee vettä. Linnutkin taisivat saada lentsun ja ovat hiljaa, kun kukerrusta ja kujerrusta ei ole nyt kuulunut. Toivottavasti niissä ei ole lintulentsua.

Villatakin langanpäiden päättely on edelleen kesken ja napit puuttuvat, joten käsityörintamalla ei ole vieläkään mitään uutta. Jospa villatakkia ei enää tälle keväälle tarvitseisikaan, kun ollaan kesää kohti menossa.

Toivottavasti kevättulvat ja kevätlentsut eivät koettele sinua. Oikein mukavaa viikkoa!

Eiliselle hiihtolenkille minua saatteli varpushaukka katseellaan:

Naapurin lintulaudalta olivat vissiin tintit loppuneet, kun haukka lehahti pihallemme varpusia jahtaamaan. Vielä illallakin haukka päivysti konehallissa, josko varpuset tulevat istuskelemaan halliin parrujen päälle.

Kesämaata ei ole täällä vielä näkyvissä, mutta ensimmäiset joutsenet olivat eilen järvellä. Kevättä kohden siis ollaan menossa, jos on lintuihin uskominen.

Mukavaa ja aurinkoista päivää sinulle!

Viikkoja on kulunut edellisestä postauksesta. Tästä voikin päätellä, että laiskuuteni voittaa vain aikaansaamattomuuteni. Villatakin langat ovat edelleenkin päättelemättä. Aloittelin kevään ja valon innoittamana uusia flaamilaisia maalauksia, mutta kuvia saatte nähtäväksi sitten joskus, kun ne ovat valmiita.

Maalauspiirissä kokeilemme aina silloin tällöin uusia juttuja. Uusi juttu oli tänä talvena tussit. Tässä kokeilussa levitin kuivalle akvarellipaperille siveltimellä tussia. Päälle laitoin vielä pastelliliidulla lisää väriä. Tusseilla saa voimakkaampia värejä nopeammin kuin vesiväreillä. Vesiväreistä poiketen tussin peseminen paperista ei onnistu. Tussia voi levittää kynällä, penselillä, sienellä tms. Itse tykästyin tussin ja pastelliliitun yhdistelmään. Pastellilla saa syvennettyä varjoja tai tehtyä valokohtia, jos on maalannut kuvan tukkoon. Pastelli vaatii karhean akvarellipaperin.

En ole vieläkään sinut tämän uuden Vuodatuksen kanssa. Ehdin painella vaikka mitä nappuloita ennen, kuin kuva siirtyi artikkeliin. Uusi tekniikka tuo mukanaan aina uusia haasteita ja harmaita hiuksia. Uuden käyttöjärjestelmän kanssa olen tulossa pikkuhiljaa tutuksi, vaikka XP:n jälkeen moni asia on mielestäni mitä ihmeellisemmässä paikassa. Yksi ongelma on se, että työpöydältä eivät näy kaikki käytettävissä olevat ohjelmat. (Pölijä tyyppi on se henkilö, joka jätti moisen toiminnon pois kasista.)

Sääennuste lupailee vielä näiden kaunniden ulkoiluilmojen jatkuvan muutamilla viikoilla. Kesän tuloon on siten vielä rutkasti aikaa. Muutama sääprofeetta ennusti, että lomat kannattaa pitää ennen juhannusta. Loppukesä on yhtä sateinen kuin viime kesäkin. Eipä ole kovin lohdullinen sääproffan ennuste. Toivottavasti hän on väärässä. Minä yritän valmistautua kesään nostamalla kuntoa hiihtämällä.

Kauniita keväisiä päiviä myös sinulle!

Vanha käyttöjärjestelmäni XP alkoi oikkuilemaan alkuvuodesta ja löi koneeni sekaisin tai kiini ihan miten huvitti. Hiihtolomalla koneeni sai uuden käyttöjärjestelman Windows 8:n. Sitäpä olenkin sitten opetellut käyttämään. Teknisesti olen sen verran tumpelo, että muutosvastarinta on ollut aika suurta. Moni asia on vielä järjestelmässä hukassa. En käytä järjestelmän omaa sähköpostiohjelmaa, koska se vaati käyttäjätiliä. Koneeseen asennettiin Thunderbird, joka vaikuttaa ihan käyttökelpoiselta. Kirjanpito-ohjelmat sain asennettua ja jopa käyttöön ohjelmien atk-tuen ja perheen atk-tukihenkilön avulla. Koneestani puuttuu vielä mm. sopiva kuvankäsittelyohjelma. Koneessani on kyllä kameran kuvankäsittelyohjelma, mutta en löytänyt siitä toimintoa, jolla saisin pakattua kuvat web-muotoon. Odottelen Office-pakettia, jossa on osa tarpeellisista ohjelmista. Nyt ei siis tule uusia kuvia, mutta ehkäpä joku entinen, joka hävisi kesällä Vuodatuksesta bittiavaruuteen.

Vuodatus on onnistunut vielä hävittämään myös lähettämiänne kommentteja, jotka olitte kirjoitelleet uusinpiin postauksiin. Annikselle kiitos huomiosta. En ole poistanut kommentteja, mutta Vuodatus nyt näyttää sairastavan vieläkin lastentauteja.

Olen neulonut tämän talven villatakkia kaksinkertaisesta Nalle-langasta. Nyt pitäisi päätellä kaikki langanpäät ja ommella napit. Eniten neulomisessa inhoan lankojen päättelyä ja kirjavassa takissani niitä on varmaan satoja. Odotan päättelyinspiraatiota.

Kuvien siirtäminenkin näyttää olevan vielä ongelmallista Vuodatukseen. Tämän onnistuin siirtämään. Kuvassa on paluulatu Ruuhitunturista. Maalaus on muutaman vuoden takainen. Tälläkin hiihtolomalla käväisimme hiihtelemässä pari päivää Ruuhitunurin laduilla.

Toivotan teille oikein aurinkoisia keväthankia!

Kevätauringon myötä väki ladulla lisääntyy. Niin kävi myös minun maalauksessa.

Syynsä taisi olla myös tyttären kritiikillä. Hänen mielestä maalauksen painopiste oli liian alhaalla ja keskellä oli tyhjyyttä. Joten maalasin pari perässähiihtäjää. Toinen on vähän kahottaja ja toinen sipsuttelija, mutta ladullahan on monenlaista tyyliä. Kriittisen yleisön mielestä maalaus sai lisää syvyyttä. Minunkin mielestä maalaus parani, joten hiihtäjät saavat nyt sitten jäädä siihen hiihtelemään. Tässä sen huomaa, että joskus luulee työn olevan valmis, mutta vähän ajan kuluttua huomaa taas parannettavaa.

Hyvää hiihtolomaviikkoa lomalaisille ja muille muuten vain mukavia ulkoiluilmoja!