lauantai, 10. joulukuu 2016

Välineillä on väliä

Järvi näytti olevan vesillä alkuviikosta. Asteitakin mittarissa oli monena päivänä plussan puolella. Nyt on ollut kymmenkunta astetta pakkasen puolella. Oletin, että järvellä olisi mitä mainioin keli luistelusuksille. Eipä ollut. Sukset upposivat pintakohvasta läpi, eikä meinanneet nousta millään lumen pinnalle. Tuulikin oli mahdottoman purevaa, joten puoli kilometriä taivallettuani käännyin takaisin.

Olin päättänyt ulkoilla raikkaassa ilmassa. Vermeiden vaihtoon siis. Hiihtotakin vaihdoin toppatakkiin, monot vaelluskenkiin, hiihtohanskat kolmisormihanskoihin, kypärämyssy pipon alle ja kamera mukaan. Lumikengät jalkaan ja eräsauvat kätösiin. Sitten menoksi: järvelle, rantapolulle, padolle ja järveä pitkin kotiin. Reisiä palelsi vietävästi. Hiihtohaalari olisi pitänyt vaihtaa toppahousuihin. Muutoin reissu lumikengillä sujui mitä mukavimmin. Ei ihan hankikelin veroista, mutta poluilla ja järvellä lumikengät kannattelivat kohtalaisesti. Rantaheinikossa ja rannan vitelikossa ne upposivat ihan reilusti, mutta taival niiden kohdalla oli sen verran lyhyt, että kunto ei loppunut ihan kesken. Nyt luonnossa liikkumiseen alkaisi olla varmaan metsäsukset ja -sauvat parhaat välineet. Pitää testata seuraavalla ulkoilukerralla.

Mitäpä reissultani löysin.

Rantapolun ja -vitelikon pehkoihin oli kasvanut jäälehtiä.

Ilmiselvä koivunlehti:

J%C3%A4%C3%A4lehti2.jpg

Jäälehtipistiäisen toukkia:

J%C3%A4%C3%A4lehti1.jpg

Toukkien syömä lehti:

J%C3%A4%C3%A4lehti4.jpg

Jääkukkanen poimijalle:

J%C3%A4%C3%A4lehti3.jpg

Kasvihuoneen ikkunassa oli pitsiverho, jonka takaa näkyi pakkasaurinko:

Heijastus.jpg

Tähän voisin kirjoittaa, että taivalsin läpi jäisen sateen. Silmiäni pieksivät jääkiteen. En nähnyt kunnolla eteeni. Hämärästi jäisen verhon läpi siinti koivikko. Huijasin. Tämäkin on heijastus kasvihuoneen jäisessä ikkunassa.

Heijastus2.jpg

Leppoisaa lauantai-iltaa.

torstai, 8. joulukuu 2016

Vapaalankahuovutus kokeilu 3

Kolmas huivi vapaalankahuovutuksella. Nyt huopui kohtalaisen tasaisesti. Taika taisi piillä siinä, että tein kaksi pesua lyhyillä kuudenkympin ohjelmilla. Aukaisin välillä käärön ja aloitin rullan käärimisen toisesta päästä lakanaa kuin ensimmäisellä kerralla. Ulkoreuna kääröstä huopuu enemmän kuin käärön sisäosa. Efekstilangaksi laitoin kerän lopun sinistä seiskaveikkaa.

Vapaalankahuovutushuivi3.jpg

Pikkuisen jäi vielä Huopasta. Huiveja en tähän vauhtiin enää tee, mutta langan lopun voisi kokeilla johonkin pikku askarteluun.

Huivi menee huovutuksessa paljon pienemmäksi. Jos haluaa esim. kolmiomallisen huivin, saa varata kaksi lakanaa, toisen alle ja toisen muovien päälle. Minulla oli käytössä pussilakana, jonka pituussuuntaiselle puolikkaalle purin kerästä langat. Laitoin jätesäkit lankojen päälle. Taitoin toisen puolikkaan pussilakanasta säkkien päälle ja käärin rullalle. Rullan laitoin taas sukkahousun lahkeeseen ja solmun päälle. Kokoa tälle huiville tuli huovutuksen jälkeen n. 125 cm x 30 cm. Kuva lankojen asettelusta on ensimmäisen huivin yhteydessä.

keskiviikko, 7. joulukuu 2016

Kortteja kelmun avulla

Kokeilinpa minäkin tuorekelmun avulla kiinnittää kuvia korttipohjaan. Kortit eivät ehkä kuviltaan ole kovin jouluisia, joten laitoin niihin joululaulujen sanoja. Joululaulujen sanat saksin Kauneimmat Joululaulut -vihkosesta.

Tässä kortissa enkelit tein stanssilla tulostuskartongin palaan. Kaikki kartongit, paperit, servetit kiinnitin tuorekelmun avulla. Päällekäisissä kuvissa kelmutuksia tarvitsi useamman. Käytin korttien alla puulevyä, Kalevaa ja leivinpaperia. Pohjan päälle kokosin kortit: korttipohja, kelmu ja kuvat. Päälle leivinpaperi. Silitys maksimilla. Joululaulun sanat kelmutin kuvien päälle toisella silityksellä. Kiinni tarttuivat.

Kelmukortti1.jpg

Toisessa kortissa korttipohjan päälle silitin ensin kangaspalan. Toisella silityksellä kiinnitin kankaan päälle joululaulun sanat. Hyvin tarttuivat.

Kelmukortti3.jpg

Tässäkin on kaksi silityskertaa: Ensimmäisellä kiinnitin servetin päällimäisen kerroksen, toisella jätepaperitähden puolikkaan ja laulun sanat. Hyvin tarttuivat nämäkin.

Kelmukortti2.jpg

Tässä kortissa on vain yksi kiinnityskerta: Laulun sanat ja servetin ylin kerros samalla silityskerralla.

Kelmukortti4.jpg

Yllättävän paksu kartonki kiinnittyy kelmulla korttipohjaan. Kangaspala oli harvahkoa verhokangasta. Se kiinnittyi hyvin. Luulen, että ohut huopa voisi kiinnittyä kanssa. Tosin rautaa pitää painaa paksumpien liimattavien kohdalla vähän pitempään, jotta lämpö sulattaa alla olevan kelmun. Reunat oli helppo siistiä saksilla, kun ne olivat jäähtyneet.

Kiitos Purulaarille vinkistä!

tiistai, 6. joulukuu 2016

Vapaalankahuovutus 2

Nyt minä rullasin lakanan molemmista päistä keskelle päin. Pesu 60 asteessa puolipitkällä ohjelmalla. Muutoin toimin samoin kuin aikaisemmin. Pesun jälkeen aukaisin rullan. Huivi oli huopunut keskeltä enemmän kuin päistä. Taitoin lakananipun keskeltä ja rullasin siten, että keskikohta jää rullan sisään ja reuna ulkopuolelle. Sitten uusi pesu 60 asteessa lyhemmällä ohjelmalla. Ei vieläkään ihan tasainen.

Vapaalankahuovutushuivi2.jpg

Alan kallisua sille kannalle, että täytyy tehdä kaksi lyhyttä pesua ja vaihtaa rullaussuunta pesujen välillä. Jäi vielä Huopasta, joten voin tehdä vielä yhden kokeilun.

Hyvän Itsenäisyyspäivän toivotukset täältä paukkupakkasten keskeltä!

maanantai, 5. joulukuu 2016

Akvarelleja viikonlopulta

Lauantain taidekerralla loruuttelin taas vesivärejä. Vesivärit elävät paperilla joskus ihan omaa elämäänsä. Taivaalla piti olla viirullisia pilviä auringon nousun yläpuolella.

Akvarelli_joulukuu.jpg

Eilen aamulla auringon nousun aikaan Rokuan vaarat näkyivät kauniin sinisinä oranssin auringon nousun alapuolella. Jess, nyt vaan värit paperille. Teippailin reunat levyyn. Teippasin jään reunan. Teippasin koivulle maskin. Kas kummaa, ei sitä oranssia auringon nousua enää näkynyt. Teipit olivat paikoillaan, joten tein työn muistikuvien varassa. Valelin taustoihin värit. Otin teipit jäästä pois. Valelin järven taakse metsän. Otin koivusta teipit pois. Sinimustalla kuivaa kuivalle huiskin koivuun värit. Heti vetojen jälkeen pyyhin vielä talouspaperilla liian värin pois. Lopuksi jäähän vielä ohuelti väriä. Hinkkasin liian värin talouspaperilla pois. Hivenen korostusta vielä taustan metsään puukolla ja kuivalla värillä.

Akvarelli_talvi.jpg

Taivaalla vasemmassa laidassa näkyy taas vesivärin oma elämä. Kuivuessaan sinne ilmestyi tuo vaalea selvärajainen kohta. Sattumalla on sormensa lopputuloksessa. Tämä on nopeaa ja hauskaa tekemistä. Papereitakin saa kohtalaisen edullisesti verrattuna muihin maalauspohjiin. Jos menee pieleen, pannuhuoneen pesään vaan. Ei sureta, että maalauspohja meni hukkaan.

Kuvasin työt jääkaapin ovessa. Siitä nuo magneetit kuvissa. Paperi kippuroi sen verran, että joskus tarvitsee ihan useita magneetteja suorassa pysyäkseen.