Vettä tulee taas kuin saavista kaataen. Nytpä sitten ehtii täydentää kesän muistojen kukkakimppua.
Ohdakkeista on välillä ollut sateisina jaksoina. Sen kunniaksi ensin huopaohdake:
Sitten kimppuun pelto-ohdake:
Violetin sävyt kaipaavat kimppuun vastaväriä eli keltaista. Siispä lisään kesäiseen kimppuuni kultapiiskun kukkia.
Ja toista keltaista syyskesän kukkijaa, isolaukkua.
Hivenen kimppuni kaipaa väliheiniä, joten punertavat metsälauhat pääsevät koristeellisine röyhyineen kimppuuni.
Jotain tuoksuvaa myös, kuten alsikeapilaa.
Ja rantaminttua.
Luonnon monimuotoisuuden vuoksi myös ns. rikkaruohoja. Jauhosavikan rotevia kukkavarsia.
Mansikkamaalla olevaa riesaa, amerikanhorsmaa.
Pihasaunioita, joilla voi kuulema marinoida mansikoita.
Väliin oikea rikkaruohojen rikkaruoho, peltovalvatti.
Pienempi rikka, mutta juurensa tukevasti maahan upottava, pihatatar.
Kaksi kukkaa rannalta:
Säderusokki
Ja suoputki
Laskinpa, että kukkakimpussani on nyt 98 kukkaa. Kaksi kukkaa siis puuttuu. Joko on kaiveltava kesäisiä kasvikuvia tai lähdettävä konttaamaan peltoja pitkin rikkaruohoja etsien. Rikkaruohojen suhteen keväällä istutetut mansikkapenkit näyttäisivät olevan nyt runsauden sarvia. Joitakin kukkijoita toki löytyy vielä metsistä ja rannoilta. Metsistä löytyy nyt myös ensimmäiset hirvikärpäset. Taidanpa pysyä siis rikkakasvilinjalla.
Kommentit