maanantai, 23. huhtikuu 2018

Kevätterveiset Sallatuntureilta

Ehdinpäs sittenkin käymään Lapin lumilla. Ilmat olivat mitä mainioimmat lukuunottamatta perjantain lumi- ja räntäsadetta. On muuten ihan eri juttu hiihdellä tasavimmilla mailla luistelusuksilla kuin lykätä tunturin ja vaarojen rinteitä ylös hivenen pehmyellä ladulla. Luistelusuksi oli ihan hyvä valinta, mutta kunnon ajoitus oli jotenkin pielessä. Kaverit joutuivat odottelemaan vähän väliä, kun minä huilailin. Vähän sitkaamman kelin hyvä puoli oli, että rinteiden alastulo oli kutakuinkin hallittua. Luisto oli aamuisin ja iltaisin todella hyvä. Päivällä aurinko pehmitti latua ja luisto oli huonompi.

Laduista Sallassa pidettiin vieläkin hyvää huolta. Osa laduista oli monikäyttöreittejä. Esimerkiksi tämä tunturista Poropuistoon vievä latu oli sallittu myös talvipyöräilijöille. Yhdet pyörän jäljet näin torstai-iltana hiihtäessäni tätä uraa pitkin. Läskipyörän jälki ei ollut sen kummoisempi kuin suksen jälkikään. Pyöriä olisi voinut vuokrata rinnekeskuksesta. Sähköavusteisiakin pyöriä oli tarjolla. Kukahan keksisi sähköavusteiset luistelusukset?

Latu%20Poropuistoon.jpg

Talvipyöräilyn lisäksi osa laduista on koiralatuja. Lisäksi on vielä erikseen tampattu reitti kävelijöille. Perjantaina kävelyreitti ei kantanut enää päivemmällä. Lumikengillä olisi reittiä vielä pystynyt kulkemaan.

Torstaina aamupäivällä kenkäilimme toiselle Sallatuntureista. Muistanenko oikein, että tämä olisi ollut aikaisemmalta nimeltään Iso Pyhätunturi. Joka tapauksessa kohteena  oli tuntureista se, jolla ei ole laskettulurinteitä.

Isopyh%C3%A4tunturi.jpg

Polku tunturille oli paljon kuljettu, joten se kesti lumikenkiä hyvin. Heti vieressä lumi oli kuitenkin pehmyttä ja upotti syvälle. Ylös mennessä aurinko vielä pilkisteli pilvien lomasta, mutta puurajan jälkeen taivaalle kertyi pilviä enemmälti.

Isopyh%C3%A4lle.jpg

Niinhän siinä kävi, että ylhäälle tultaessa maisema peittyi pilviverhoon. Tunturin päältä on näkymä pitkälti Venäjälle. Pian taivas alkoi näyttää siltä, että kannatti suunnata paluumatkalle.

Isopyh%C3%A4lt%C3%A4%20n%C3%A4kym%C3%A4.

Perjantain sade oli tullut kotipuolessa vetenä, joten Koillis-Lappiin tehty reissu oli tällä erää viimeinen hengähdystauko ennen kevättöitä.

T%C3%B6yht%C3%B6hyyp%C3%A4t220418a.jpg

Mukavia keväisiä päiviä!

lauantai, 14. huhtikuu 2018

Muuttoaalto

Mistähän linnut tietävät, että lämpöaalto on tulossa?  Nyt on tullut muutamana päivänä muuttolintuja useita lajeja päivässä. Eilen tulivat järripeipot ja räkättirastaat. Tänään tulivat sepelkyyhkyt ja västäräkit. Kotipelto onkin nyt oivallinen paikka seurata kevätmuuttajia. Sille levitettiin biotiittia muutama viikko sitten, mikä joudutti lumien sulamista vauhdilla. Ympäröivät pellot ovat vielä täysin lumen peitossa. Kotipelto alkaa olla laajoilta aloilta lumesta sulana. Tänään siellä näkyi kurkia, töyhtöhyyppiä, variksia, sepelkyyhkyjä ja västäräkkejä.

Kuret140418.jpg

Sepelkyyhkyt140418.jpg

 

torstai, 12. huhtikuu 2018

Kevätpärskähdyksiä

Työt alkavat haitata hyviä harrastuksia. Työn lomassa voi kuitenkin taivastella kevään merkkejä, kun on ulkotöissä. Tuumailin isännälle aamupäivän kahvitauolla, että kotipelto alkaa olla kohta sula biotiitin levittämisen jälkeen. Kohta tulee töyhtöhyyppä pellolle vinkumaan. Ans' olla, kun lähdimme kahvilta ja saimme oven auki, niin töyhtöhyyppä ponkaisi lentoon ja kiekaisi tyypillisen äänensä. "Siinä sulle vinkujaisesi", tuumas isäntä. Samaiselta kotipellolta ponkaisi parvi kurkia lentoon illan kähmässä, kun olin lähtemässä lumikenkäilemään. Lumikenkäreissulla ihastelin pikkuhiljaa sulavia ojia. Kaikkien ojien yli ei enää pääse lumisiltoja pitkin.

Vapaa%20vesi.jpg

Padolla taitaa olla iso timantti, kun noin loistaa.

Bling120418.jpg

Kotona pihassa minua odotti parvi kottaraisia, jotka pitivät iltakonserttia rantametsässä ja pihapuissa. Ne pysyttelivät kuitenkin puiden latvoissa, joten kuviin olisi tullut vain mustia vatsapuolia. Kottaraisten sijaan kuvasin veden pärskähdyksiä. Pitäähän sitä jostain hupia repiä.

Roiske.jpg

Roiske2.jpg

tiistai, 10. huhtikuu 2018

Raitisilmamyrkytys

Tällainen kaunis kevättalven päivä saa aikaan kummallisen olotilan. Kyseessä on joka keväinen ilmiö, raitisilmamyrkytys. Tämän koin tälle keväälle ensimmäisen kerran tänään. Heti aamusta olin isännälle renkinä klapihommissa. Päivällä kävin hiihtämässä. Iloiseksi yllätykseksi latu oli juuri aukaistu. Mikä keli!!! Tarkoitus oli hiihdellä vain pienonen lenkki. Lenkki jatkui ja jatkui. Eipä ihme, kun maisemat ja latu näyttivät tältä:

Tulij%C3%A4rven%20latu.jpg

Tulijärvellä latu on vedetty moottorikelkalla. Luistelusuksilla joutui paikotellen työntämään tasatyönnöllä. Keli oli kuitenkin niin luistava, että silläkin tyylillä pääsi eteen päin.

Tulij%C3%A4rvi.jpg

Iltapäivän klapihommissa rangan pyörityksessä oli hivenen uupunut apulainen. Hoh hoijaa, että piti ramasta.

Klapihommien kaveriksi tuli jo eilen kevään ensimmäiset mustarastaat. Niile klapikoneen jyskytys on ilmeisesti kevään merkki. Joka kevät ne tulevat heti, kun aloitamme klapien paukutuksen. Varmaankin rankakasojen ympärille ilmaantuu silloin ensimmäiset sulaläntit. Keltasirkkuja on myös tullut pihapiiriin enemmältikin. Muutoin muuttorintamalla on vielä hiljaista.

Nyt on aika nauttia vielä luistavista laduista. Ei tarvitse vielä Lappiin asti lähteä. Meilläkin on lunta ja hyviä latuja. Kiitos ladun tekijöille.

 

keskiviikko, 4. huhtikuu 2018

Jotain vanhaa

Häitä ei kuitenkaan ole tiedossa. Sen sijaan mustavalkoisia otoksia on tulossa. Näitä on useammalta päivältä ja taitaapa olla useammalta viikoltakin.

Naula pitää kiinni vanhaa ikkunaa.

Naula.jpg

Samainen ikkunan poka hilseilevine maaleineen. Kaipaisi kunnostusta.

Poka.jpg

Luukku ladon seinässä. Ladossa on kohtalaisen isot ovet, joten ihmettelin tätä luukkua yhdellä seinällä. Tulipa mieleen, että pikkulikkana heinät polettiin latoon. Sitten polkija ei meinannut päästä enää ovesta ulos, kun lato oli tupattu niin täyteen. Pärekaton naulat raapivat päätä. Heinät pistelivät sääriä ja käsiä. Isä heitti vielä suoloja heinien sekaan ja polkijan päälle. Oi niitä aikoja. Tästäkö poloinen polkija lie könynnyt ulos täydestä ladosta. Onhan ylimmät heinät voitu lappaa ladosta ulos myös tästä luukusta.

Luukku.jpg

Seiväsvarasto ei enää heinäseipäitä suojaa. Tavallisten heinäseipäiden lisäksi meilläpäin käytettiin kärväitä ja olisikohan ollut myös tuuteroiksi kutsuttuja. Ero seipäillä oli tappien pituudessa ja irrotettavuudessa. Tavallisissa seipäissä oli pienet irrotettavat puutapit, joita kiltit lapset puhdetöinä vuoleskelivat. Kärväissä oli pitkät tapit, joita ei irrotettu seipäästä. Heinät vaan nosteltiin tappien päälle. Tuuterot olivat kärväiden ja heinäseipäiden välimuotoja, joissa oli pitkät irrotettavat tapit.

Seiv%C3%A4svarasto.jpg

Eräänä kauniina päivänä ennen näitä lumisateita aurinko paistoi ja sulatteli nurkkajuuruksia. Jos olisin pieni niin kiljaisisin, että kesämaata näkyvissä.

Sulaa.jpg

Kesämaata nyt ei kuitenkaan näy. Parin viime päivän lumisateet peittivät maailman hohtavan puuhtaaseen lumeen. Tänään oli aurinkoinen ja mukavan leppoinen ulkoilupäivä. Uusi lumi pehmitti kuitenkin vanhan lumen hyvin. Neljän kilometrin lumikenkäilyreissuun sain kulumaan yli kaksi tuntia. Onneksi metsäisimmillä kohdilla vanhat jäljet näkyivät hyvin ja pystyin taapertamaan kovempaakin polkua.

Tiaiset tityytä visertelivät ja välillä viheltelivät, joten jotain keväistä oli lämpimän auringonpaisteen lisäksi.