sunnuntai, 17. kesäkuu 2018

Joutsenten perheuutiset

Joutsenen poikaset ovat kuoriutuneet. Kotirantamme joutsenpariskunnalla on seitsemän poikasta. Järven toisella puolen pesii toinen pariskunta, joiden perhetilanne ei ole blogin pitäjän tiedossa. Viikko sitten tiirailin pariskuntaa lintutornista. Silloin poikasia ei pariskunnan matkassa näkynyt.

Joutsenet7poikasta.jpg

Yksi poikasista näyttäisi olevan reippaampaa sorttia. Se ei muista pysyä emojen suojeluksessa. Näille usallikoille tuppaa vain käymään yleensä huonosti. Harhautuessaan emoista noin pieni poikanen joutuu helposti petojen ruoaksi.

lauantai, 16. kesäkuu 2018

Lehdokki, orvokki ja tikankontti

Muutama tunti reipasta liikuntaa parin metsäinssin perässä ja saaliiksi tuli melkoinen määrä kasvikuvia. Tikankontteja ja noidanlukkoja olimme etsimässä. Tikankontit löysimme, mutta noidanlukot jäivät vielä tuleville kasviretkille. Monia muitakin kasveja toki löysimme, mutta esittelenpä otsikon kasvit tällä kertaa.

Valkolehdokki:

Valkolehdokki.jpg

Metsäorvokki:

Mets%C3%A4orvokki.jpg

Tikankontti:

Tikankontti.jpg

Tikankontti1.jpg

Tikankontit.jpg

Huomenna vietetään luonnonkukkien päivää, jonka nimikkokukkana on tällä kertaa metsätähti. Me siis vietimme luonnonkukkien päivää vähän aikaisemmin. Reissu oli hikinen, mutta antoisa. Kiitoksia reissukavereille.

Kävin myös heittämässä pois talviturkin. Se reissu ei ollut hikinen. Vähällä piti, ettei iskenyt sydänlaaki. Oli vesi sen verran kylmää.

keskiviikko, 13. kesäkuu 2018

Monta itikkaa

Kävin sunnuntai-iltana padolla. Kaikki nuo mustat pisteet kuvassa ovat itikoita. Loppuviikon matemaattisena tehtävänä voisikin olla laskea itikoiden määrä kuvassa. Mututuntumalla itikoita oli ainakin tarpeeksi. Takin hupusta huolimatta otsassani pahkojen määrä oli melkoinen ja takaraivokin oli lippiksen jamasta tikattu hyvin. Kuvatessa itikat tikkasivat myös kämmenet ja kämmenselät. Meillä ainakaan ei ole itikkapopulaatio vielä kuivuudesta kärsinyt.

Padolla.jpg

Padosta virtasi vielä vesi ylitse. Tosin vesimäärä oli jo aika pieni. Järven pinta näyttää laskevan. Kuivaa siis on meilläkin.

perjantai, 8. kesäkuu 2018

Metsän kukkamattoja

Nämä kuvat ovat viime sunnuntailta. Käväisimme katsomassa silloin kuusen taimien vointia. Hyvin olivat selviytyneet kuivuudesta verhopuustona olevan koivikon alla. Istutimme taimet toukokuun puolen välin kieppeillä. Silloin oli ihana ilma. Laulurastaat, peipposet ja monet muut linnut pitivät konserttia aamutuimaan. Itikoita ei ollut. Leppoisa tuuli puhalteli vähätkin itikat pois. Taimia istuttaessa tunsin lähes sairalloista työn iloa.

Kuusen%20taimi.jpg

Olihan koivikon alla virkistäytynyt muutkin kuin kuusen taimet. Metsässä oli laajoja kukkamattoja.

Metsätähtiä:

Mets%C3%A4t%C3%A4hti%C3%A4.jpg

Mesimarjoja:

Mesimarjan%20kukkia.jpg

Puolukatkin aloittivat kukinnan omilla länteillään:

Puolukan%20kukkia.jpg

Mustikat olivat jo pienellä raakileella. Nyt taitaakin olla niin, että puolukat löytyvätkin tulevana syksynä juuri tällaisililta tuoreilta kasvupaikoilta. Hallaa ei ollut mustikan kukinnan aikaan, joten niitäkin voisi löytyä juuri tältä alueelta. Ainakin mustikka kukki komeasti edellisellä käyntikerralla. Mesimarjojen marjonnasta en ole kovinkaan toiveikas. Mesimarja tarvitsee kahta eri kantaa marjoakseen. Voi olla, että nämä kasvustot ovat yhtä kantaa, joten marjoja ei silloin tule. Pitäisi viedä kotoa tänne joku mesimarjan juurakko ja toivoa, että ovat eri kantaa. Metsätähti ei taida olla syötävä. Pitää vain ihailla sen valkoista kukkamattoa.

sunnuntai, 3. kesäkuu 2018

Voikukkasiirappeja kolmella tavalla

Tässä on kevään aikana maisteltu kolmen sorttista voikukkasiirappia. Tein kahta erilaista itse ja kolmannen maistiaispurkin toimitti Sohvi.

Ensimmäinen versio oli mukaeltu Soppa365 -versiosta. Vaihdoin vain sitruunan tilalle pätkän raparperia. Tuloksena oli maukas kiinteä hyytelö tai marmeladi. Tämän siirapin maku parani jääkaapissa. Aluksi lievästi maistunut kitkeryys häipyi ja muuttui hivenen ryytimäiseksi ryhdittäen siirapin makua. Rakenteeltaan sopi erinomaisesti pullaviipaleen ja pannarin päälle. Väriltään siirappi oli läpikuultavan keltaista.

Sohvi kiikutti sitten minulle oman keitoksensa. Sohvin siirappi maistui todellakin siirappiselle. Se oli tummaa ja täyteläistä. Siirappi oli juoksevaa. Siirapin huono puoli oli, että sitä pysyi vähän pannarin päällä. Niinpä suurin piirtein uittelin pannaripalasia siirapissa. Hyvää oli. Tätä olen käyttänyt salaattikastikkeisiin. Siirapin ohella Sohvi antoi myös teko-ohjeen tähän siirappiin.

Vasta-auenneet voikukan kukinnon mykeröt kerätään ja levitetään joksikin aikaa pyyhkeen päälle varjoisaan paikkaan. Tässä vaiheessa kukissa pilotelleet köppiäiset lähtevät liikenteeseen. Varauduin köppiäisten massavaellukseen suurinpiirtein nuijan kanssa. Yhtään köppiäistä ei voikukistani kuitenkaan liikenteeseen lähtenyt.

20180528_160000.jpg

Seuraavaksi voikukat laitetaan kattilaan ja lisätään vettä juuri sen verran, että kukinnot peittyvät. Seos laitetaan tekeytymään jääkaappiin yöksi. Seuraavana päivänä sörsseliä keitellään tunteroinen. Liemi siiviöidään talteen ja seoksesta puristellaan siivilän läpi loputkin mehut. Mehu mitataan kattilaan ja mehulitraa kohden lisätään puolikiloa (HUOMIO HUOMIO! KORJASIN TÄMÄN KOHDAN) sokeria. Seos keitellään kinuskimaiseksi keitokseksi. Siirappi pullotetaan ja säilytetään huoneen lämmössä. Jääkaapissa siirappi kiteytyy.

Kolmannen siirappiversion tein voikukista mukaellen Sohvin ohjetta. Sokerina käytin puolet hillosokeria ja puolet taloussokeria. Mehu-sokeriseosta keitin tunnin ja laitoin purkkiin. Seos on juoksevan siirappimaista, läpikuultavan keltaista ja hunajaisempaa kuin ensimmäinen versioni. Sopii hyvin jäätelölle ja muihin jälkiruokiin kastikkeiksi. Siinä ne kolme kaverusta ovat. Kaikki ovat hyviä. Keittoajan pidetessä siirapin väri tummuu ja maku vahvistuu.

20180603_144316.jpg

Voikukkia jäi muillekin.

20180603_103143.jpg

Voikukista voi tehdä myös simaa ja yrttimehua. Suosittelen.

Nokkoset ovat myös kasvaneet vauhdikkaasti. Niitä olen kerännyt keittoon ja kastikkeeseen. Ryyditin nokkoskeittoa basilikalla. Nokkoskastikkeeseen meni mukaan myös organoa, basilikaa, oliiviyrttiä ja tinjamia. Basilika sopi tosi hyvin nokkoskeittoon. Nokkoskastikkeeni oli mainio lisä perunoiden ja possupihvien kaveriksi.

Yrttien lisäksi raparperi on riehaantunut kasvamaan valtavasti. Hain neljä raparperin vartta keikauskakkuun. Pellilliseen keikauskakkua en saanut upotettua kuin kaksi vartta pilkottuna. Jouduin vielä keittämään lopusta kahdesta varresta kiisselit. Raparperin kanssa pitäisi syödä jotain kalsiumpitoista kuten maitoa. Minä nyt loruuttelin taikinaan kermaa ja maitoa. Siispä syöpäsin raparperipiirakkani vadelmasiman kanssa. NAM!

PS. Ystävät hyvät. Korjasin sokerimäärän siirapissa. Alun pitäen laitoin ohjeeseen litraan mehua kilon sokeria. Oikein on puoli kiloa sokeria litraan mehua. Sohvi onneksi oikaisi tuon kohdan. Poistin Sohvin ohjeen puhelimesta, joten en voinut tarkistaa tuota asiaa. Sittenpä sitä etsin, että mihinkäs se ohje oikein joutui.

Voikukkasiman ohje löytyy mm. Yrttitarhasta: Voikukkasima

Simassahan voi käyttää sitruunan asemesta vaikkapa pätkän raparperia.

Terv. Huonomuistinen bolgin pitäjä