Minulla on näitä kampanjoita monta päällekkäin. Olen kiertänyt järveä pyörällä yhden viikon aikana enemmän kuin yleensä koko kesänä. Normaali lenkki järven ympäri pikiteitä pitkin on n. viisitoista kilometriä. Laiskana ihmisenä olen oikonut lenkkiä metsä-/viljelysteitä pitkin joko mennessä tai palatessa. Lenkki lyhenee silloin muutamalla kilometrillä. Aikaa lenkin lyhentäminen ei juuri säästä, mutta katsottavaa on joskus enemmän. Tänään oikaisin lintutornin ja padon kautta kotiin. Padolla löin jarrut pyörässä pohjaan. Orvokkeja!!! Tarkemmin sanottuna suo-orvokkeja kukki sillan molemmin puolin mattona.

Suo-orvokki.jpg

Olen aina ajatellut, että Anttilan kevätampaus -laulussa moni muu on kasvi, jota laulun tekijä ei tunne. Luhtakuusion kohdalla tunnistus oli minulla monta vuotta hukassa. En osannut yhdistää tätä ruusuketta syksyn siemenpalkoihin. Kukkivana kasvia en muista nähneeni. Johtunee siitä, että luhtakuusion kukinta-aikaan minulla on jotain kiirehommia.

Luhtakuusio.jpg

Padolla sillalta kuvasin orvokkien lisäksi heijastuksia. Tein tälle kuvalle blogimaailmasta oppimani tempun eli käänsin kuvan ylösalaisin. Uusi näkökulma heijastuksiin.

Heijastus080617.jpg

Kivet ja virtaava vesi kiehtovat minua aina. Hivenen vihreää antaa keväisen / kesäisen mielikuvan. Tänään vihreää on mesiangervotupas.

Virtaava%20vesi%20080617.jpg

Perhosia näkyi tänään rusnaasti. Rantatiellä oli parkissa nokkosperhonen. Kangasperhoset kotikujalla olivat liian levottomia kuvattavaksi.

Nokkosperhonen.jpg

Nokkosperhosen naapurissa touhusi kimalainen. Pajun lajia en tunnistanut. Pajut ovat minulle aika sekalainen seurakunta. Varmuudella tunnistan vain villapajun ja joltensakin jokipajun. Tämä paju ei siis päädy kukkalistaani. Pitänee tutkia myöhemmillä reissuilla tarkemmin.

Kimalainen%20pajussa.jpg

Mukava päivä tänään. Lämpöä juuri sopivasti. Maisemat alkavat näyttämään jo vihreiltä. Tässähän voisi pistää tanssiksi kuten Anttila laulussa.