Oikeat kedot ja niityt taitavat olla katoavaa kulttuurimaisemaa. Onneksi keto- ja niittykukat kukoistavat tienvarsilla. Aikaisemmin kukkaset löysivät teiden varsille ihan luonnostaan. Nykyisin tietöiden jälkitöinä taidetaan kylvää jo keto- ja niittysiemenseosta maisemoinnissa. Mukava niin.

Tien laidalta löytyi jo ensimmäiset kissankellot. Ihan kohta useat kohdat järvenympärystien laidasta hohtavat kauniisti sinisenä kissankellojen kukkasista.

Kissankello.jpg

Hiirenvirnaakin kasvaa teiden ja polkujen varsilla. Luonnostaan se näyttää löytävän paikkansa vaikkapa minun istutusalueiltani. Poissa ei saa sitten millään. Tämä hiirenvirna kasvoi Lintutornintien laidassa.

Hiirenvirna.jpg

Toinen virna, joka löytää paikkansa minun istutusalueilleni on aitovirna, vieläkin viheliäisempi kasvi kukkapenkeissä kuin hiirenvirna. Kasvi on usein miehitetty maamuurahaisilla. Kukkiessaan se houkuttelee paljon kimalaisia. Se leviää maarönsyjen ja siementen avulla tuhottoman tehokkaasti. Tämä kasvi luulee kukkapenkkini olevan aitovartta. Mistä lie pihaamme tullut, mutta nopeasti on paikkansa valloittanut.

Aitovirna.jpg

Kissankellojen seurassa kuivahkoilla teiden varsilla viihtyy ketohärkki. Sinistä ja valkoista, mikäs sen somempaa Suomen suvessa. Ketohärkki näyttäisi aloittavan kukintansa pikkuista aikaisemmin kuin kissankello. Tämä ketohärkki kasvoi kotikujamme varrella.

Ketoh%C3%A4rkki.jpg

Siankärsämö on yleinen kuivien tienlaitojen kasvi. Pysähdyksiä pyöräilyreissullamme oli kaverillinen liikaa, joten jouduin kuvaamaan siankärsämön halkoliiterimme edestä. Eiliset ruohonleikkaajat eivät onneksi olleet ihan kaikkia nurkkia muistaneet koluta.

Siank%C3%A4rs%C3%A4m%C3%B6.jpg

Puna-apilan kukkia näkyi jo muutama tien laidalla. Ei pysähdystä. Täytyy odottaa, jos vaikka kotipihassa joku puna-apila ehtisi kukkaan ennen ruohonleikkuuta. Valkoapilakin piti etsiä porraspieltä kauempaa, kun eilen innoissamme leikkasimme nurmikon valkoapilat silpuksi. Tämä löytyi konehallin takaa.

Valkoapila.jpg

Vielä yksi valkoinen kukka, jonka hiirenvirna on kietonut syleilyynsä, päivänkakkara. Päivänkakkara on myös yleinen teidenvarsien valopilkku. Se valaisee myös meidän kentikko-nurmikkomme, istutusalueemme. Päivänkakkara on kukka, joka kulkee omia polkujaan ja löytää tiensä sinnekin, mihin sitä ei kaivata.

P%C3%A4iv%C3%A4nkakkara.jpg

Tämän kesäisen kukkakimpun myötä toivatan suloista lauantaiehtoota ja viikonlopun jatkoa.