Kutsuin itseni ja Sohvin kylään. Eipä ihan mihin tahansa kylään, vaan kyläily suuntautui puutarhaharrastajan intohimojen kohteeseen yhdistetylle puutarha- ja sukulaisvierailulle. Edellisestä vierailusta oli kulunut sen verran aikaa, että vuosia ei tohdi edes laskea. Onneksi oli päivä aikaa vaihtaa kuulumisia, kierrellä puutarhassa ja ottaa satoja kuvia sekä nauttia kainuulaisesta vieraanvaraisuudesta. Vierailu oli tämän kuun puolivälissä, mutta kiireet sotkivat taas tätä blogin päivitystä. Parempi myöhään, jos silloinkaan.

Tässäpä kesäisiä tunnelmia puutarhasta, jota on rakennettu kovalla työllä kymmeniä vuosia kainuulaiselle maatilalle. Puutarha on laajentunut vuosien saatossa pihasta lähipellolle. Emäntä laskeskeli, että yli kuusikymmentä aaria on puutarhan pinta-ala. Voitte uskoa, että on siinä saanut kaivella kiviä ja kääntää multaa sekä kitkeä rikkaruohoja ennen, kuin tämä paratiisi on muodostunut tällaiseksi.

Meitä oli vastassa isäntäväen lisäksi puutarhan vartija, kivinen karhu. Kivinen karhu on luonnon muodostama taideteos, jonka isäntä on kaivanut suopellolta esiin ja kärrännyt kotiin. Nyt karhu hempeilee kukkien keskellä katsellen ylväästi ympäröivää puutarhaa. Minusta otuksella on hieman vino hymy. Taitaa hymyillä, että vai karhuksi luulevat.

Kivinen%20karhu.jpg

 

Mistä puutarha loppuu ja mistä metsä alkaa? Perennapenkit kiertelevät puutarhan reunoja ja luonnonkukat ja metsän varvut jatkavat siitä sulavasti. Puutarhan erikoispuut vaihtuvat mäntyihin ja kuusiin.

Puutarha%20mets%C3%A4n%20keskell%C3%A4.j

 

Istutusalueissa on polveilevasti perennoja, pensaita ja pieniä puita. Reunat on huoliteltu kotoisilla kivillä ja soralla. Perennoja on lukematon määrä lajeja ja ne saavat hakea paikkaansa.

Perennapenkki.jpg

 

Luonnon muotoileman karhun lisäksi puutarhasta löytyy muitakin eläimiä. Vesialtaan ympärillä istuskelee majava, sammakko ja siili. Mikäs on siinä kuunnella veden vilvoittavaa solinaa, kun ympärillä on kasvillisuusmeri ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Lämmintä oli likemmäs kolmekymmentä astetta.

Vesiallas.jpg

 

Puutarhaan on käynyt tutustumassa sankoin joukoin ihmisiä. Joku vierailijoista on muistanut talonväkeä linnulla. Nyt lintu hymyilee tyytyväisenä kuusen kannon päällä.

Kivinen%20lintu.jpg

 

Tässä puutarhassa vanhat kuusen kannotkin kukkivat. Minulta kysyttiinkin, että muistanko vielä kuuset. Toki muistan. (Olen päässyt siihen ikään, että muistan vanhat asiat hyvin ja uudet huonosti.) Kuuset hallitsivat pihaa leveine oksineen luoden varjoisan alueen. Nyt piha on kuin toisesta maailmasta. Hyvin valoisa ja värikäs.

Kukkiva%20kanto.jpg

 

Kukkia on niin paljon, että kaikkia ei voinut kuvata. Pää meni pyörälle niiden paljoudesta. Emäntä esitteli meille kasvin jos toisenkin. Koulun käynyt hortonomi ei tuntenut kasveista puoliakaan. Emäntä muisti nimet ja tieteellisetkin. Tässä sen näkee, että puutarhan hoito pitää ihmisen virkeänä.

Perennapelto.jpg

 

Toiset kasvit tykkäävät toisistaan ja muodostavat hauskoja, värikkäitä liittoja. Tämä pari kuuluu varmaan sarjaan katsoa saa, mutta ei koskea. Näsiä ja japaninhappomarja siinä kaulailevat toisiaan.

N%C3%A4si%C3%A4%20ja%20japaninhappomarja

 

Osa kukista haluaa valloittaa maailman aloittamalla nurmikosta. Hyvin kauniisti kaunokaiset nurmikossa kukkivatkin.

Kaunokaiset.jpg

 

Eräänlainen liitto se on tämäkin. Puutarhapöydän ja akileijan parisuhde on hauskaa pöytäseuraa.

Akileijap%C3%B6yt%C3%A4.jpg

 

Akileijoja on vaikka millaisia. Tällaisia hempeän vaaleanpunaisen ja valkoisen kirjavia:

Akileija.jpg

 

Hyvin kerrottuja, pieniä palleroita lähes kaikissa väreissä:

Akileija3.jpg

 

Puhtaan valkoisia valaisemassa varjopaikassa:

Akileija2.jpg

 

Kellokukkiakin löytyi monen värisiä. Yksi sai havutkin kukkimaan valkoisenaan. Kurjenkello kiipeilee sembran oksilla.

Kurjenkello.jpg

 

Kimalaiset pörräsivät kovasti puutarhassa. Eipä ihme, että monet lajit lisääntyvät ja hakevat paikkansa puutarhassa. Sormustinkukkiakin löytyi punaisia ja valkoisia lähes joka penkistä.

Kimalainen.jpg

 

Lisää hyönteisten ja kukkien upeaa yhteiseloa: Kulta- tai kuparikuoriainen tässä köpöttelee alppipiikkiputken kukassa. Alppipiikkiputket muodostivat upeita kokonaisuuksia hennon sinisine kukkineen.

Kuoriainen%20ja%20piikkiputki.jpg

 

Hopean sininen kasvi vetosi myös leppäkerttuun.

Lepp%C3%A4kerttu%20ja%20piikkiputki.jpg

 

Tähtipiikkiputki on kaunis, mutta leviää runsaasti siemenestä. Tai olikohan niin, että toinen lajike leviää ja toinen ei.

T%C3%A4htipiikkiputki.jpg

 

Puutarhassa kasvoi myös erilaisia heiniä. Yksi hauskimmista oli partaohra. 

Partaohra.jpg

 

Puutarhakierros on hyvä päättää ensimmäisiin syksyn merkkeihin. Jouluruusu on poksauttanut jo useimmista kukistaan siemenet, mutta löytyihän Sohville vielä muutamasta jouluruususta siemenet kotiin viemiseksi.

Jouluruusun%20siemenet.jpg

 

Kiitos isäntäväelle kauniista ja mukavasta päivästä. Toivottavasti tapaamme pian.

 

Marja-aika tilallamme jatkuu, joten päivityksiä blogiin ei varmaankaan tule tuhka tiheään. Kiitos, että olette kuitenkin käyneet kurkistamassa, että onko mitään uutta tällä rintamalla. Nauttikaa kesästä. Kohta tulee syksy ja talvi.