Päivä paistoi pitkästä aikaa, tosin matalalta ja vähän aikaa. Harjujen notkoihin ei auringon kajo vielä yltänyt. Mutta sinnikkäästi aurinko yrittää harjun takaa pilkistää. Joku muukin kuin minä oli ollut suksimassa.

Latua.jpg

Meillä ei onneksi tykkyä ole puissa. Eilen illalla lunta oli puissa hitusen ja se ritisi ja rapisi jäätyessään. Iltakävelyllä käydessä kuulosti siltä, että miljoonat jäähileet olisivat raapiutuneet toisiaan vasten. Tänään metsässä oli todella hiljaista. Suksien suhina vaan erottui muutoin täydellisen hiljaisessa maastossa.

Puiden kylkiin oli vesi jäätynyt kiiltäväksi panssariksi. Naavatupsukoissa oli pisarat jähmettyneet odottamaan seuraavaa suvikeliä. Luonto veti henkeä odotellessaan seuraavaa pyräkkää.

Naava.jpg

Loppiainen lopettaa joulun pyhät. Pikkuhiljaa on aika keräillä joulu-/kausivaloja pois keväisen auringon tieltä. Kun aurinko alkaa näyttäytyä pilvien takaa ja päivä pidentyä, ei kaipaa enää tunnelmallisia valoköynöksiä ja -lyhtyjä tuikkimassa. Jotenkin jatkuvan päivän aikaan valo on kirkkaampaa kuin lyhenevän päivän aikaan. Joulun jälkeen harmaita ja pilvisiä päiviä tunnostaa olevan vähemmän. Sen sijaan pakkanen kiristää otetaan ja aurinko valaisee lumisen maan, mutta se ei kuitenkaan vielä lämmitä.

Valotalo.jpg