Perjantaina Sohvi kysäisi, että lähdetäänkö pyhänä kuvausreissulle. Sovittu. Tänä aamuna lähtömme kuitenkin venähti likemmäs yhtätoista. Kohde oli ensi suunnittelussa Komettoon Puolangalle Siikavaaran luonnonsuojelualueelle. Saimme paikalliseksi oppaaksemme Eilan. Pyörähdimme Eilan luokse Leppälään. Siellä suunnitelmamme kuitenkin muuttuivat ja lähdimme kiertämään Eilan asiantuntevalla opastuksella Markonpalon patikkareittiä. Eilan mukaan reittimme on n. 10 km, johon aikaa kuluu pari-kolme tuntia. Hyvässä seurassa aika kuluu nopeasti. Lähdimme pistämään jalkaa toisen eteen iltapäivällä yhden lopulla. Palasimme autolle kuuden kieppeillä.

Alkumatkan Eila opasti meitä ihan omia polkuja. Lylykyläntieltä lähdimme kuitenkin seuraamaan UKK-reittiä. Heti alkumatkasta oppaamme vei meidät katsomaan ihastuttavaa pienten putousten ketjua.

Putousketjun yläosa

Koskiosa1.jpg

Putouksia oli perä perän jälkeen. Hoksasin, että hei, siinähän yhtyy kaksi eri virran haaraa.

Koskikohta.jpg

Joen yli johti silta, jonka alapuolelta löytyi jäämatoja. Halloweeni kamaa.

J%C3%A4%C3%A4t%C3%A4.jpg

Useammasta kohdasta avautuu upeita näkymiä. Aurinkokin suvaitsi näyttäytyä ennen, kuin polku sukelsi luonnonsuojelualueelle.

N%C3%A4kym%C3%A4%20vaaralta1.jpg

Täällä havaitsee ilmaperspektiivin. Mitä kauempana seuraavat vaarat ovat, sitä sinisempiä ne ovat.

N%C3%A4kym%C3%A4%20vaaralta2.jpg

Puissa ja maassa oli kuuraa, joka kimalteli auringon valossa.

N%C3%A4kym%C3%A4%20vaaralta3.jpg

Vaarojen välissä on suoalueita, jotka ovat nyt oranssin ruskeita.

N%C3%A4kym%C3%A4%20vaaralta4.jpg

Kaverini sukeltavat jo luonnonsuojelualueen siimekseen.

Suojelualueelle.jpg

Välillä auringon pilkahdus ulottui jopa vanhaan kuusikkoon.

Pilkahdus%20valoa.jpg

Maatuvia puita, sammalta, pudonneita lehtiä, mutta ei varpuja, ei heiniä, siksi taivallus on kohtalaisen helppoa.

Aluskasvillisuutta.jpg

Loppu matkasta paistoimme makkarat laavulla ja söimme retkieväämme. Laavun jälkeen oppaamme johdatti meidät omia polkujaan ja joskus polun vierestäkin kohti Leppälää. Aurinko painui jo horisontin taa, kun saavuimme lähtöpisteeseen.

Iltakajo%20Lepp%C3%A4l%C3%A4st%C3%A4.jpg

Kainuulaisilla vaaran rinteillä voi olla märkiä juotteja, joissa vesi virtaa sammalikon alla. Sellaisia kohtia ylittäessä kekäni imaisivat kalvoistaan huolimatta hivenen vettä sisään, ja sukat kastuivat. Olipa mukava, kun varasin autoon mukaan kuivat sukat ja kengät varalta.

Päivät ovat nyt jo niin lyhyet, että tällaiselle maastoretkelle olisi viisaampaa lähteä jo hyvissä ajoin aamupäivästä. Yllättävästi tällainen naisporukka, jolla jokaisella roikkuu kamera kaulassa, saa aikaa kulumaan kuvauksellisissa maisemissa. Hyvässä seurassahan aika kuluu muutenkin kuin siivellä. Lämmin kiitos Eilalle ja Sohville hyvästä seurasta. Erityiskiitos Eilalle asiantuntevasta opastuksesta.

Linkit:

Eilan blogi: Valokuvia

Sohvin blogi: Unelmana remontti