Hyvää Suomalaisen ruoan -päivää!

Meilläkin tuotetaan ruokaa ja toivomme, että voisimme tuottaa ruokaa edelleen. Haasteita hommassa piisaa, ja mikään tänä vuonna ei ole niin varmaa kuin epävarmuus. Tämän kanssa meidän on kuitenkin elettävä, mutta suunnitelmat ensi kesän osalle ovat ihan auki. Tähän aikaan vuodesta yleensä korjaamme satoa ja samalla jo suunnittelemme ensi kesän viljelyksiä.

Koska polttoaine on kallista ja rahat vähissä, olemme yhdistäneet ruohon leikkuun ja lihan tuotannon. Tuon rusakon voimme pistää pataan, kun kaupassa liha alkaa olla loppu. Västäräkin tehtävänä on pitää kärpäset ja itikat kurissa, kun parjattua itikkakarkotinta ei voi käyttää enää kuin salassa. Olemme kyllä suunnitelleet vaihtaa Termacellin akkukäyttöiseen eri merkkiseen. Sen käyttöä ei ole vielä tehty puolirikolliseksi. 

 

Nippelitiedelehdessä kirjoitettiin syistä pölyttäjäkatoon. Yllätys, yllätys, maatalous ja torjunta-aineet eivät olleetkaan yksin syyllisiä pölyttäjien häviämiseen. Eivät edes se kaikkein suurin syntisäkki. Meillä ei olla siirrytty luomuun ja torjunta-aineita käytetään tarpeen mukaan sekä viljoilla että marjoilla. Kuitenkin meidän marjamailla pörrää kimalaisia ja kukkakärpäsiä ja perhosia, vieläpä hyvinkin paljon. Pölyttäjäkadon suurin syy onkin artikkelin mukaan maankäytössä: rakentaminen, infra ym. kaikki mikä vie monimuotoiselta luonnolta tilaa. Mansikkamaalta otetut kuvat ovat elokuun lopulta. Ria-mansikka tekee toista satoa tälle kesälle. Suosittelen lajiketta myös kotipuutarhureille. Se ja jokin pääsatokauden lajike yhdessä tuottavat tuoremarjoja koko kesäksi.

 

 

Elokuu kääntyi syyskuuksi. Viljoja on suurin osa puitu. Kuret ovat kokoontuneet jo isompiin parviin ja kiertelevät pelloilla. Onneksi meillä ne eivät ole tuhonneet viljapeltoja. Nyt niillä on jo sänkipeloja ja nurmipeltoja parkkipaikoiksi.

 

Oulujärven reissun jälkeen kesä on mennyt tiiviisti tilalla ja tilan töissä. Onneksi nykyisin on jo illat melkolailla vapaita. Kiitos siitä kuuluu ahkeralle isäntäharjoittelijalle. Kolme ihmistä tekee hommat tietysti hiukan lyhyemmässä ajassa kuin kaksi. Varsinkin kun kolmas on nuori, reipas ja ahkera. Saunan jälkeen on voinut rentoutua ulkona jäähyttelemässä, kun lämpimiä ilmoja on riittänyt. Maisema on joka ilta sama, mitä katselee. Näkymä on kuitenkin joka ilta eri. On näitä kauniita syyskesän iltoja.

 

On näitä hikisiä sateentuoksuisia iltoja.

 

On näitä myrskyä enteileviä iltoja.

 

Onpa näitä haukan lentojakin.

 

Syyskuun myöstä tulevat harrastuksetkin kuvioihin. Lenkkeilyn olen pyrkinyt aloittamaan jo monta kertaa tälle syksylle. Kerran, pari viikossa olen ehtinyt käydä iltalenkillä. Nousuviikolla alkavat mukavasti jooga, tanssijumppa ja taide. Kynttilöitä en ole vielä alkanut polttamaan, vaikka sähkö on kallista. Menen nukkumaan auringon kanssa yhtäaikaa ja nousen auringon kanssa yhtäaikaa. Ainakin muutaman päivän. Sitten aurinko nukkuu pitemmän yön kuin minä. Jospa jotain tuiju raskisi vielä polttaa, eikä tarvitse ihan pimeässä istua.

Maailman hulluudesta huolimatta oikein hyvää syksynalkua!