Sademetsässä sadanta on suurempi kuin haihdunta. Muistinkohan oikein. Joka tapauksessa näilläkin nurkilla taisi kesän sadanta olla suurenpaa kuin haihdunta. Niinpä päätin, että nurkkajuurissani on ihan varmasti sademetsä. Kuvat valehdelkoot puolestani.
Ei riitä, että lahoavat puut peittyvät sammaleeseen, vaan sammal nousee maasta korkealle puun runkoja ylöspäin.
Tämä näytti minusta jo ihan sialta, joka kiljuu sammaloituessaan.
Sammaleet muodostavat kaatuneille puiden rungoille valtaväylejä ja ramppeja.
Lajisto on hyvin monipuolista. Jos et tunnista näitä lajeja, suosittelen 100 sammalta -kirjaa. Kirja on minunkin hyllyssäni, enkä silti tunnista näitä kaikkia. Johtunee siitä, että en ole kirjaa vielä aukaissutkaan.
Mieheni väittää, että kerrossammaleen kerroksien lukumäärästä voi päätellä metsäpohjan ravinteisuuden. Mitä enemmän kerroksia sitä ravinteikkaampi maapohja. Tämän kiven ravinnepitoisuus on kohtalaisen hyvä.
Sulaneen lumen alta löytyi keväisen vihreä sammalmatto.
Pisaroivat sammaleet löytyivät lumirajalta.
Sammaloitumisen ehkäisyreissullani näin eilen pyrstötiaisia ja hiiripöllön liitettäväksi uutena lintulistaani. Hiiripöllö oli samoilla seutuvilla kuin keväällä lapinpöllö. Hiiripöllöjä on ilmeisesti nyt hyvin liikkeellä, koska Kalevan lukijakuvissa oli tänään useita hiiripöllön kuvia.
Kommentit