Sunnuntai-aamuna heräsin jo viiden aikoihin. Viime päivien aikainen herätys on opettanut kehon jo uuteen rytmiin. Hyvä niin, aamut ovatkin mukavaa aikaa kesäisin. Päätin aloittaakin aamuni hyvin pehmeästi. Lasi vettä ja kamera mukaan, sitten terassille nautiskelemaan. Olipa oikein idyllinen aamu. Joutsenet uittivat poikasiaan rantavedessä. Nyt poikasia oli viisi. 

Joutsenperhe160619.jpg

 

Joutsenet toivat esimmäisiä kertoja poikasensa kotirantaamme kymmenes päivä kesäkuuta. Silloin poikasia oli kuusi, joten yksi on nyt joukosta poissa.

Joutsenperhe100619.jpg

 

Joutsenten siirrytyä vähän kauemmas kortteikon taakse hipsin paljain jaloin nurmikon poikki rannalle. Olipa vilpoisan tuntuista aamukasteinen nurmikko paljaisiin varpaisiin. Naurulokit kiertelivät kortteikon yllä pyydystämässä korentoja. Korteikosta kuului ruokokerttusten säksättävää laulua ja kauempaa kantautui kaulushaikaran kumea ääni. Tuulikin oli juuri sopivan navakkaa. Itikat eivät aamulla haitanneet.

Naurulokki%20ja%20joutsen.jpg

Varpaissa kiersi mukavasti veri, joten jalkapohjat tuli maadoitettua kasteisella nurmella. Tämä on niitä joogan viisauksia. Jalat pitäisi maadottaa paljain jaloin maahan tai lattiaan. Mukavalta ainakin tämä maadoitusosio tuntui. Sittenpä siirryinkin aamujoogaaman sisätiloihin. Keskittymiskykyä haittaa, jos maisemassa vilahtelee lintuja ja kamera on käden ulottuvilla. Kun ikä lisääntyy, pitäisi joogan ja muun kehon huollon määrää lisätä. Viime viikon säpäköissä aamuissa jäivät aamujoogat ja jumpat tekemättä. Olo oli tänä aamuna sen mukainen. Kolotusta siellä sun täällä. Taivu ei mihinkään. Pääkään ei käänny. Nytpä olikin sopiva aamu tehdä vähän pitempiä venytyksiä ja harjoituksia, kun muutoin talo oli unten mailla. Tämä taitaa olla sitä hidasta elämää.

Hidasta oli myös pyöräilemään lähtö meillä. Aamupuurolla suunnittelimme, että heti aamusta kierrämme pyörällä järven. Onhan se heti aamusta, jos yhdeksän kieppeillä saa kamppeet niskaan ja hyppää pyörän selkään. Hitaasti poljimme järven ympäri. Matkaa tulee reitille noin neljätoista kilometriä ja aikaa kulutimme melkein puolitoista tuntia. Välillä piti pysähtyä kuvaamaan metsäkurjenpolvia, jotka nyt aloittavat kukintaansa.

Mets%C3%A4kurjenpolvi.jpg

 

Varis on tuonut poikasensa pihaan. Yksi poikasista on vähän heikompi lentäjä kuin kaksi muuta. Se jää tollottamaan rannan salavien oksalle. Vanhemmat mekastavat ja lentelevät hädissään, kun takapihalla liikkuu. Lopussa poikanen sitten lähtee räpiköiden lentämään vähän kauemmaksi.

Variksen%20poikanen.jpg

 

Kesän viikot menevät niin vauhilla, että ei oikein muista edellisen viikon touhuja. Onneksi on kuvallisia muistutuksia. Torstai-iltana tarkoitus oli tehdä rauhallinen kävelylenkki pitkin rantoja. Kotona tuulikin oli hyvän navakkaa, joten toiveissa oli itikaton kävelylenkki. Turha toivo. Kirittäjiä oli sen verran rutkasti, että kuvaussessiot jäivät lyhkäiseksi ja lopun aikaa kävely oli jo puolijuoksua. Juoksuksi olisin jo laittanut, jos kamera ei olisi möykyttänyt olalla. Nyt on pää täynnä muitakin patteja kuin nenä. Itikoita riittää myös noissa työhommissa kaverina. Pitänee alkaa lotraamaan karkotteilla. Torstai-illan lenkin jälkeen kuvasin järvimaiseman heijastuksia kasvihuoneen ikkunoissa. Joskus on vain niin, että heijastukset ovat mielenkiintoisempia kuin itse maisema. Maisemassakaan ei mitään vikaa ole. Se on vain tuhanteen kertaan kuvattu.

J%C3%A4rviheijastus.jpg

 

Nousuviikko onkin jo juhannusviikko. Siispä oikein mukavaa keskikesän aikaa.