Kun valo on keltainen, varjo on violetti. Tällainen ilmiö näkyi luonnossa eilen aamulla selkeästi. Taivas idässä leimusi keltaisena, mutta maa oli vielä varjossa. Lumi värjäytyi siis violetiksi.

Joskus kevättalvella sama on nähtävissä puiden varjoissa puolilta päivin. Kirkkaassa auringon paisteessa varjot eivät ole sinisiä vaan lähenpänä violettia. Eilen vielä ainakin kameran kuviin varjot tulivat enemmän sinisinä kuin violetteina. Kävelyni olikin jo iltapäivän puolella, joten ehkäpä kameran kuva onkin oikein.

Lähdin katsomaan, että näkyisikö teeriä kankaalla. Ne olivat olleet kiepissä tien toisella puolen edellisenä päivänä. Nyt niitä ei näkynyt. Linnut ihan selvästi välttelevät minua. Miehelle näyttäytyvät, kun hän ajelee traktorilla, mutta häipyvät muualle, kun minä tulen niitä tiirailemaan. Nekin näyttävät lisäävän minulle haastetta saada sata lajia tunnistettua.

Seuraava kuva ei liity väriteemaan. Tunnistamista varten nappasin myös kuvan:

Naava vai luppo? Naavassa on johtojänne. Luppo on samanlaista syheröä koko jäkälä. Tämä näytti minusta lupolta. Johtojännettä ei näy. Puiden oksilla ja rungoilla onkin nyt paljon naavaa ja luppoa. Ilman laatu on siis niin hyvä, että niiden kasvu on elpynyt vuosien takaisista ajoista.

Tämä helmikuu on siis violetti värihaasteen mukaan. Katsotaanpa, mitä saan aikaiseksi violetilla värillä. Vielä asia ei ole edes idean tasolla. Luotan inpiraatioon.