Samasta katiskasta kuin kuusetkin on verkko tähän sydämeen. Paperimassan tein laiskuuttani nyt vessapaperista. Siitä olikin nopea tehdä paperimassa. Ei tarvinnut silputa liotettuja kopiopapereita. Vessapapeit vain astiaan ja kuumaa vettä päälle. Tähänkin massaan laitoin hieman erikeeperiä ja tapettiliisteriä. Pari kertaa piti laittaa massaa verkkosydämen päälle, jotta tarttui tarpeeksi. Katiskaverkko ei enää uutuuttaan kiillellyt, joten ruiskutin valkoista maalia kuivuneen sydämen päälle. Koristeeksi liimasin suodatinpaperiruusuja, kieputin paristo käyttöiset valot ja sidoin punaisen satiininauhan.

Katiskaverkkosyd%C3%A4n.jpg

Katiskaverkkosyd.jpg

Sydämeen näyttäisi kannattavan käyttää pehmeämpää verkkoa. Jäykkä katiskaverkko oli aika hankala taivuttaa pulleaksi sydämeksi. Kanaverkko voisi olla taipuisampaa tähän tarkoitukseen.

Yksi katiska oli tehty minkkiverkosta. Se oli jo tuskallista silputa omenapuun ympärille. Pohjaosista ei viitsi kovin monimutkaisia härpäkkeitä taivutella. Pelkästä ratkomisesta tuli rakot käsiin. Ihmettelinkin, että miten toinen katiska tuli purettua niin nopsaan ja toisessa meni ikuisuus. Asiahan selvisi, kun virittelin molemmat verkot omenapuiden ympärille. Verkot olivat ihan eri maata.

Nyt minulla on sitten sisällä ja ulkona oma sydän. Ulkona jäätynyt ja sisällä palava.

Sydämellistä joulun odotusta teillekin!