Piti löytää kevään vihreää, vaikka väkisin. Eikö mistään löytyisi kevään merkkejä?

Rantapolun varresta oli lumi sulanut sen verran, että mättäällä kasvavat liekot olivat näkösällä.

Seuraavat vihreät löytyivät iltapäivällä rantametsän kätköistä. Nämä vaativatkin tarkkaa silmää. Olivat sen verran pieniä vielä.

Mesiangervon pikkuruinen verso

Koiranputken ensimmäiset lehdykät

Lapsuudestani muistan, että keräsimme pikkusiskon kanssa koiranputken pieniä versoja, ja olimme mahdottoman onnellisia. KEVÄÄN ENSIMMÄISET KUKAT!!!

Eivätkö mesiangervot ja koiranputket olekin villiruokaa? Soppakattila tulelle vaan.

Torvijäkälöiden välissä pilkisti myös jotakin vihreää. Sammaleetkin ovat joskus kauniita. Tämän kohdan käyn kuvaamassa huomenna tai ylihuomenna eri objektiivilla, jos vielä löydän saman mättään tai muistan koko asiaa. Mieheni mielestä tämä olisi oiva flaamilaisen maalauksen aihe. Aihe olisi hyvä, jos jaksan flaamilaisia maalauksia enää koskaan väkertää.

Koska kesän vihreyttä luonnossa saa odotella vielä toveroisen, maalasin/piirsin pastelliliiduilla kesäisen vihreyden paperille. Tämä on toukokuun väriterapiatyö.

Tytär toi minulle taannoin pastellilehtiön (Hahnemühle). Paperi sopi tosi hyvin minun pastelliliiduilleni. Paprin pinta on aika sileää, mutta väri tarttui hyvin.  Pastelliliituni ovat kuivapastelleja ja aika kovia. Samettipaperille niillä en saanut mieleistäni jälkeä. Karkealla paperilla jälki jää epäselväksi. Tällä paperilla värini toimivat hyvin. Aihe on, mitä nyt on. Mieleen tästä tulevat vanhat kanavatyöt, samaa luokkaa kuin "Kauriit lähteellä".

Tässä tuleekin ns. aasinsilta. Kesärengaskoeajolla näin kauriin.

Hyvää alkanutta toukokuuta!