Lumet tulivat ja menivät. Välillä paistoi aurinko ja toi vielä syksyn lehtiä näkösälle. Liekojen itiöpesäkkeet loistivat kuin kukat konsanaan matalalta paistavassa auringossa. Toivottavasti nämä liekojen kukat ovat itiöpesäkkeitä, etten munaisi itseäni täydellisesti. Metsän aluskasvillisuus on minulle vähän vierasta flooraa.

Lieko.jpg

Siihenpä ne sitten aurinkoiset päivät sillä erää menivätkin. Lauantaina alkoi vihmoa ensin vettä ja sitten räntää. Minä kävin vielä katsastamassa huhutun suppilovahveropaikan. Nyt löytyikin. Märkänä ja onnellisena sekä hirvittävän viluisena talsin kotiin saaliini kanssa. Olihan niitä ainakin pari litraa. Sunnuntaina oli taas maa valkoinen. Toissa päivänä järvi alkoi mennä jäähän. Joutsenet jättivät maiseman. Ne kiertelivät vielä illan suussa järven yllä, mutta eipä tähän riitteiseen veteen varmaankaan tehnyt mieli laskeutua.

J%C3%A4%C3%A4tynyt%20j%C3%A4rvi.jpg

J%C3%A4%C3%A4tynyt%20j%C3%A4rvi2.jpg

Vesilinnut ovat jättäneet nyt jäätyneen järven. Pihapiiriin ovat puolestaan ilmaantuneet talvilinnut: varpusia, tiaisia, punatulkkuja ja tietenkin harakoita, variksia ja närhiä. Punatulkut näyttävät viihtyvän syreenipensaissa. 

Punatulkut.jpg

Hömötiainen hyppeli eilen rantapolun varrella ojassa. Nyt näyttää olevan mukavan kokoisia hömötiaisparvia. Ilmeisesti pesintä on onnistunut.

H%C3%B6m%C3%B6tiainen.jpg

Aamulla kävin metsässä ja taas kerran harmitti, että kameran jätin kotiin. Heti kotipellolla oli kaksi metsäkaurista. Luulin jo, että ilvesemo pentunsa kanssa olisi pistellyt ne poskeena. Metsäkauriit alkavat ottaa minua jo päähän. Ne mokomat olivat käyneet riipimässä keväällä istuttamiani saskatoonin taimia. Eivät taimet siihen varmaankaan kuole, mutta kasvu hidastuu.Metsästä takaisin tullessa oli koppelo metsätiellä. Se nousi auton edestä tien laidan puuhun. Jäi siihen ihan näkösälle istuskelemaan. Kännykkää kaivelin monen takkikerroksen alta taskusta. Sen kätösiini saatuani koppelo päättikin vaihtaa tieheämpään metsään. Mitä tästä opimme: Aina pitää olla kamera autossa mukana. Vaikka kuvaa ei saisikaan, ainahan voi yrittää.

Lämmitän tässä leivinuunia. Kun saan hiilet vedettyä, lähden vielä katsomaan löytäisinkö koppelon tai muuta mukavaa metsästä. Aurinko nimittäin alkoi paistamaan harmaan aamun jälkeen. Lumi kimaltelee nyt hyvin kutsuvasti.

Mukavaa loka-marraskuun vaihdetta ja hyvää pyhäinpäivää.