Tänä vuonna oli pikkusen erilainen syksy. Linnut sanoivat hyvästit meille jo syyskuun alkupuolella. Taisivat tietää, että ensilumi tulee aikaisin. Nyt ei näkynyt suuria kurkiparvia pellollamme. Muutaman kymmenen kureka kävi karpalosuolla. Tässäpä taitaa olla viimeiset jotka näin tälle syksylle.

Kuret.jpg

 

Omenoita tuli kotipihan puihin aivan valtavasti. Omenapuiden alla olivat poimintarattaat odottelemassa aina vain uusia ämpärillisiä omppuja. Pajulintu kävi jättämässä jäähyväiset rattaiden päällä. Olisikohan kysellyt kyytiä etelänmaille?

Pajulintu.jpg

 

Koivikot hohtivat kullankeltaisina. Hirvikärpästen takia piti laittaa anorakkia päälle ja vyöttää nyörit tiukalle. Muuten olisi tarennut t-paita päällä kulkea metsässä.

Ruska%20koivikossa.jpg

 

Ihmeellinen syyskuu, itikoita lenteli vielä illalla laskevan auringon kultaisessa valossa. Lämpöä riitti ties monnelleko itikkasukupolvelle.

Itikat.jpg

 

Sitähän se kuuma kesä tietti. Ensilumi tuli meille jo syyskuun neljästoista päivä. Sitä tuli kuin turkin hihasta. Pihatuolit jäivät tänä kesänä rannalla vain värjöttämään. Tosin taisivat jäädä käyttämättä. Joko niille ei ehtinyt istua tai itikat ajoivat illasta nauttijat pois rannalta.

Ensilumi.jpg

 

Lumi peitti karpalosuon. Se oli märkää,isoa hiutaletta.

Ensilumi2.jpg

 

Luulin illalla jumpasta tullessani, että vesisateeksi muuttunut sade sulattaisi lumen pois. Toisin kuitenkin kävi. Vesi teki vain lumen entistä raskaammaksi. Aamu valkeni kauniina auringon paistaessa. Maisema näytti hienolta, mutta vadelmille ja omenapuille se teki vahinkoa. Varikset ja kyyhkyset etsivät ruokaa sänkipellolta.

Luminen%20s%C3%A4nkipelto.jpg

 

Harvoin tulee lumituhoja jo syyskuussa, mutta nyt talvi yllätti marjanviljelijän. Meillä meni päiviä saada vadelmamaat taas kuntoon. Urakan jälkeen palkitsimme itsemme Sallan reissulla, josta olivat aiemmat postaukset. Syksyn tullen kaurisemo opetti taas vasojaan mansikkapellolle. Ruskareissun jälkeen aitasimme mansikkamaat. Siitä oli seurauksena, että kauriit tulivat pihalle syömään omenoita. Kaurisemo oli toisen vasan kanssa jo omenapuulla, kun menin ulos. Toinen vasa tuli rantametsästä ja jäi tuijottamaan minua.

Mets%C3%A4kaurisvasa.jpg

 

Emokin huomasi minut. Lähti karkuun, mutta pysähtyi sitten tuijottamaan minua. Arveli, että en ole tosissani ajamassa niitä pois. Takuulla ajan. Minun mansikantaimeni ovat kennoissa omenapuiden vieressä ja niihin kauriilla ei ole asiaa. Pikkuomppuja olisi kyllä mistä syödä, mutta minä en näitä eläimiä pihaani halua.

Mets%C3%A4kaurisemo.jpg

 

Sittenpä tulikin jo lokakuun täysikuu ja pikku yöpakkaset.

Lokakuu.jpg

 

Tiistaina päivä kului Rokualla. Ihastelin sinne ajaessani hyytävän kauniita järviä. Osa järvistä oli ajaessa vielä vaarojen katveessa sinisessä udussa. Aurinko nousi ja sai usvan liikkeelle. 

Rokua2.jpg

 

Puut olivat Rokualla jo ihan paljaita. Maisema oli silti hyvin kaunis. Auringon paiste tekee ihmeitä. Niille, jotka viettivät viime viikolla syyslomaa oli alkuviikko hienoa säätä.

Rokua1.jpg

 

Pikkuomppuja kantava omenapuuni sai tappotuomion. Se repeili lumen painosta moneen osaan ja on jo hengenvaarallinen. Olen kuitenkin odotellut, että linnut putsaavat omput pois. Pääsee vähemmällä siivoamisella, kun puun kaataa. Kovasti siinä onkin ollut kävijöitä. Rastaita ja tilhiä etenkin, mutta olenpa nähnyt talitiaistenkin takovan omenoita. Muut linnut syövät sitten puun juurelle tipahtaneista siemeniä. Rastaat ovat arkoja, mutta tilhet eivät kuvaajasta välitä yhtään mitään. Ne jatkavat omenpuussa pehertämistä, vaikka viereen kävelee. Käyneet omenat tekevät linnut ilmeisesti rohkeaksi. Sitä se alkoholi teettää.

Tilhet.jpg

 

Tilhet kuvasin torstaina vesisateessa. Sitten sade muutui lumeksi ja meille tuli perjantaina jo toinen lumi tälle syksylle. Viikonloppu on ollut taas kaunista pakkassäätä. Sää on ollut ihanteellinen ulkoiluun, päivällä puolikymmentä astetta pakkasta. Lauantain lenkillä huomasin luonnon tehneen vuodenaikakellon. Siinähän on ilmi selvästi enää jäljellä yksi neljännes. Muut kolme neljännestä ovat jo kuluneet pois.

Kaari%20lumessa.jpg

 

Viime yön pakkanen sai kotijärven jäätymään kauttaaltaan. Tein pitemmän lenkin tänään ja kiersin kaikki läheiset kolme järveä. Kaikissa oli jo jääkansi. Vettä oli uimajärvellä jo tiellä asti. Autot olivat rikkoneet aikaisemman jään ja se oli yön aikana jäätynyt uusiin asentoihin.

J%C3%A4%C3%A4t%C3%A4.jpg

 

Reittini kävi yli harjujen ja kautta järvien. Metsissä ja taimikoilla huomasin, että myyräkanta on nousussa. Myyrän jälkiä näkyi jo todella paljon. Toivottavasti tulee myös hyvä pöllövuosi. Moneen vuoteen en ole pöllöjä saanut kuvatuksi. Kotipihassa katsoin myös, että myyräkannan nousu ei rajoitu vain metsämyyriin, vaan peltomyyriäkin on jo liikkeellä. Kannattaa siis laittaa kotipuutarhoissa rungonsuojat hedelmäpuille.

Myyr%C3%A4n%20j%C3%A4ljet.jpg

 

Antoisaa lokakuun loppua teille kaikille!