Kuluneella viikolla luonto on aivan hellinyt meitä kauniilla päivillä ja lupsakoilla illoilla. Kuret näyttävät valtaavan kotipellot. Useiden kymmenien kurkien parvet laskeutuvat vasta kylvetyille pelloille. Laskin parhaimmillaan tai pahimmillaan useita yli kolmenkymmenen kuren parvia pellollamme. Lisää saapui fanfaarien kera aina uusia.
Kurkikuvaajille tässä olisi jo valinnan varaa. Viime kesänä pellolla ruokaile yksi kurkipariskunta. Ne kävivät syömässä vuoron perään (oletan). Niistä ei ollut meille haittaa. Jos tämä meno jatkuu koko orastumisen ajan ja myöhempään vahinkoakin alkaa jo tulemaan. Pitäis varmaan houkutella kurkituristeja rantatielle kameroineen ja kiikareineen, jotta kurkijengi siirtyisi oikealle suolle. Jostain syystä pelto on houkutelevampi kuin vesijättö. Taitavat olla agraarikurkia.
Saimme vieraaksemme noiden laumasiulujen (lue kurkien) lisäksi yhtenä iltana myös sinirinnan. Se vain piipahti pihassamme iltakahvin aikaan ja ilmeisesti jatkoi sitten matkaansa pohjoisille pesimäseuduillensa. Tapasin sinirinnan nyt toisen kerran koko elämäni mittaisella taipaleella.
Lauantainai-ilta oli aivan ihana: lämpöä, peilityyni järvi, ruovikossa puhalteli pulloon kaulushaikara.
Itäisellä taivaalla hämyisesti hohti täysikuu. Olin jo tuntea ihan onnen tunteen. Tästä onnesta olen maksanut tämän päivän. Lintukirput tikkasivat jalkani täyteen pahkoja illan kuvausreissulla. Osan sain jo päivällä Ruukin puutarhamessuilla. Lystistä on aina maksettava. Lintukirput aiheuttavat minulle lähes ampiaisen pistoihin verrattavia paukkuja. Antihistamiinia vaan kurkusta alas, niin olo on jotakuinkin siedettävä. Ja nukuttaa hyvin.
Kun eilen lorvin suvun nuorten rouvien kanssa puutarhamessuilla, piti tänään paiskia töitä pellolla. Onneksi työtä kevensi lintujen liverrys. Pääskyset ovat saapuneet! Kaksi haarapääskyä piti minulle työpaikkatoivekonserttia istutushommissa. Illalla kuvasin rannan kukkasia. Rentukat ovat aukaisseet keltaiset kukkansa ja koristavat rannan koivikossa.
Rantapenkalla leskenlehdet ovat lopettaneet kukintansa. Nyt on vuorossa pöläyttelyvaihe. Uudet leskenlehdet ovat valmiina valloittamaan maailman.
Iltakuviin vähensin valotusta kamerassa. Pitihän sitä jotenkin saada iltatunnelmia, vaikka luonto vielä valoisalta näyttääkin. Nyt, kun nostan katseeni koneesta, taivaalla näkyy pilviä vaaleanpunaisin reunoin. Tuuli heiluttelee pihapuiden latvuksia ja avoimesta ikkunasta kuuluu taas kaulushaikaran omintakeinen laulu, kuin pulloon puhallus. Useat linnut näyttävät olevan pesimäpuuhissa. Uusia muuttajia kuitenkin saapuu, jotka pitävät konserttia yllä. Tänään pihan reviirikseen ilmoitti hernekerttu.
Iltalenkillä kuikistelin tutuille korvasienipaikoille. Korvasieniä ei kuitenkaan vielä näkynyt. Tämä siis tiedoksi teille, jotka korvasieniä jahtaatte. Nokkosia oli noussut rantaan, joten jotakin nokkosruokaa on odotettavissa lähipäivinä. Villiyrttien huono puoli on niiden keräämisen hitaus. Ei homma sovi tällaisille hätähousuille.
Kommentit