Aikainen kulkija kuuli tänä aamuna upean lintukonsertin. Kuuden jälkeen aamulla linnun liversivät kuin konsanaan keväällä, vaikka pakkasasteita oli muutama. Peipposet pitivät kovaäänisimmän vuorolaulun, mutta ehdottomasti monipuolisimman esityksen tekivät kottaraiset. Niillä on viheltelyä, kujerelua ja livertelyä. Joskus jopa olen kuullut ihan vespan äänimerkkejäkin kottaraisten esittämänä. Ne olivat varmaan viettäneet talven Italiassa citykottaraisina.

Pikkuhiljaa, hormoonihumalassa linnut uskaltautuvat laskeutumaan alas haapojen latvoista. Kottaraisen höyhenpeitteestä voisi sanoa, että mustasta ei väri parane. Auringon säteet saavat höyhenpeitteen hehkumaan sinisen ja vihreän sävyissä.

Lintulistaani lisäsin tänään uutena räkättirastaan. En ihan hirveästi tykkää rätkistä. Voisiko ne palauttaa takaisin vaikka sinne Italiaan? Minulla on pikkuisen valikoiva peukutus noihin lintuihin. Rätkän kohdalla peukalo osoittaa ehdottomasti alaspäin.