Äitienpäivän iltana näin nämä kuikat uiskentelemassa uimajärvellämme. Järven takana rämeellä teeret pitivät vielä soidinta.

1337277687_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kävin nyt illalla katsastamassa, josko saisin kuikista parempia kuvia. Ei näkynyt kuikkia eikä teeriä järvellä. Käki kukkui järven toisella puolen. Tänä käki kukkuikin omalla murteellaan: "kuk-kuk-kuu".

Paluumatkasta kävelin pitkin selkälinjaa. Selkälinja on meillä sellainen pitkä rajalinja, josta lähtevät itsekunkin talon rajalinjat molemmille puolin selkälinjaa. Otaksun, että selkälinja on isonjaon peruja. Selkälinja on myös minun kesäinen lenkkipolkuni. Tällä linjalla on sitten melkoinen määrä näitä ihmisen reviirimerkkejä eli pyykikiviä. Keskelle hiekkaharjuja ovat esi-isämme kuljettaneet kivenmöhkäleitä oman reviirin merkiksi ja hakanneet insinöörin valvovan silmän alla numerot kiviin. Valvooko muinainen insinööri vielä minun lenkkipolkuani. vai mitä sanotte tästä kuvasta:

1337278209_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jos kohdistatte katseenne pyykikiven vasenpaan laitaan, näättekö saman kuin minä:

1337278282_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Luonto on maalannut jäkälillä toteemin kiven kylkeen. Onko kyseessä peto vai lintu vai sittenkin petolintu?

Pyykikiven ympärillä on yleensä myös näitä viisarikiviä osoittamassa rajan suuntaa:

1337278620_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tähänkin jäkälät ovat tehneet hienoja kuvioita. Nyt pitääkin opiskella, mitä jäkäliä tästä kivestä löytyykään.

Tänään saimme nauttia mukavan lämpöisestä kevätpäivästä. Ulkoilulenkkini aikana ukkonen jyrisi yläilmoissa, mutta onneksi se ei noussut ihan päälle. Pääsin siis kuivin jaloin ja kameroin lenkiltä kotiin.

Kevätkylvöt ovat meilläkin jo saatu alulle. Marjamaalla pensaat oikein ryöpsähtivät kasvuun. Nyt voi sitten sanoa kevään alkaneen. Oikein hyvää kevättä myös teille.