Viime aikoina on ollut aivan upeita auringon laskuja. Harmikseni olen ollut otollisilla kuvaushetkillä auton ratissa ja ilman kameraa. Nyt yritin korjata tilanteen ulkoiluttamalla kameraani auringon painuessa mailleen. Alku näytti ihan lupaavalta. Syksyn värit heijastuivat auringon punertavassa valossa järven pintaan.

Ilta2.jpg

Ilta3.jpg

Ilta.jpg

Päivän säteet viimeiset:

Ilta4.jpg

Gjulin maalausten innoittamana kuvasin myös sähköpylväitä. Näitähän meidän pelloilla riittää.

Infra.jpg

Minulla on lempikohta lenkkipolullani. Siinä harjulta avautuu näkymä järven lahdelle ja kotipelloille. Tämä on kohta, johon pysyhdyn joka kerta lenkilläni. Pelloilla näkyy vuoden kierto. Järven vesi tyynnyttää mieltä. Nyt hämärän hetki ehti laskeutua ennen, kuin ehdin paikalle. Pimeys laskeutuukin nyt yllätävän nopeasti. Poissa ovat ne illat, kun sinistä hämärää riitti useita tunteja. Kesä meni jo.

Pimeys%20sapuu.jpg

Paluumatkalla kohtasin vielä myöhäisen kissankellon kujan varressa. Mahalleen vaan kostealle kujalle. Yökuvausta salamavalolla. Täällä kukaan ei aja kujalla makaavan kuvaajan ylitse.

Kissankello.jpg

Pieni matka kilometreissä. Aikaa kuitenkin kului toista tuntia. Hetki ennen oikeaa syksyä on nyt tallessa kuvin ja mielikuvin otettavissa esiin, kun tulee tarve palata tämän illan tunnelmaan. Syksy merkitsee minulle vielä viimeistä rutistusta ennen talvea. Toisaalta iltaisin on jo lupa hellittää. Pehmeä laskeutuminen kesän kiireistä talven rauhaan.