Sain taannoin kotiväeltä kommentin, että ihmisten kuvaaminen on kuulema jäänyt nopen osalle. Tietokoneen kiintolevy on kyllä täyttynyt jos jonkinmoisista otoksista, mutta ihmisä ei niissä juuri näy. Syyslomalla päätin sitten korjata tilanteen ja läksin kuvaamaan ihmisä (miehiä) töissä. Kuvia otin jo siihen malliin, että jo kuulema riittää!!!
Miesväki oli metsurin hommissa kohtalaisen lähellä, joten kävelinpä padolle ja siitä ojan vartta työmaalle. Ojan varrella näin oikein soman asetelman. Asetelmasta puuttui kyllä se kuuluisa helmi. Saukko oli vaihtanut helmen syksyn lehtiin. Katselin netistä, että tämä olisi vuollejokisimpukka. Niissä ei ikävä kyllä ole niitä helmiä.
Menomatkalla metsätyömaalle löytyi myös toinen luontohavainto. Jänis oli menettänyt tupsunsa ja ilmeisesti myös henkensä.
Sitten niihin metsureiden työkohteisiin. Toinen metsureista teki ennakkoraivausta tulevalla harvennuskohteella. Maasto onkin näillä metsäsarkoilla sellaista mättäikköä, että metsurin pitkistä jalkoista on todella hyötyä. Minä tyydyin zoomaamaan kauempaa, kun en enää päässyt viimeisestä ojasta yli.
Nämä eivät ole sitten minkään sahamerkin mainoskuvia. Oikein vannoutuneet metsäihmiset saisivat kyllä inton noista merkeistäkin.
Toinen metsureista oli sitten tien toisella puolen tekemässä hankintahakkuuta koivikossa tai osittaisessa sekametsässä. Tulevatpa tuossa samalla meidän talon lämmityspuutkin latvarangoista. Samoin osa noista koivupölleistä päätyy sellun asemesta klapeiksi ja asiakkaille takka- ja uunipuiksi. Nämäkin kuvat nappasin vähän kauempaa. Metsätyömaalla on syytä olla reilun välimatkan päässä työstä.
Syyslomalla meillä oli pihallamme myös kurki. Nuori kurki oli jäänyt muuttoporukasta. Se tepasteli pellolla ja rannassa. Soitin siitä paikalliseen lintuyhdistykseen. Kurki on kuitenkin vikkelä jaloistaan ja tämä osasi myös vähän lentää. Niinpä, kun järvi alkoi mennä jäähän, kurkikin hävisi. Kettu varmaan söi sen, jos ei se älynnyt lähteä etelämmäksi.
Järvi jäätyi ja suli taas. Naapurin edesmennyt isäntä sanoi aikoinaan, että neljäs jää on talven yli. Nyt on ollut vasta ensimmäinen jääkansi järvellä.
Maisemasta alkavat värit hävitä. Taivaalla on kuitenkin ollut joinakin kauniina päivinä ja kirkkaina öinä värinäytelmiä. Revontulia en ole jaksanut mennä kuvaamaan. Auringonpilkut ja avaruusmyrskyt ovat vaatineet minussa veronsa. Auringon laskuja olen sen sijaan ihaillut. Metsurikuvauspäivän iltana auringon laskun aikaan oli oikea värien tykitystä.
Hyvää Isäinpäivää kaikille isille ja ukeille. Kaikille oikein hyvää viikonloppua ja marraskuun jatkoa.
Kommentit