Gotlannin ruusut ovat tässä:

Gotlannin%20ruusu%20-lapaset.jpg

Sain Koti-Pellervossa olleet kirjoneulelapasten ohjeet Liisalta jokunen talvi sitten. Ohjeet ovat odottaneet neulonta inspiraatiota. Virolaisten perinnelapasten jälkeen inspis sitten iski tehdä toisetkin kirjoneulelapaset. Otin ruusukuvion Gotlannin ruusu -lapasten ohjeesta, mutta ranneosan neuloin virolaisen kalastajanneulosohjeen mukaan. Rytmitin myös kämmenpuolen hivenen erilailla. Lankana on Nalle ja silmukoita puikolla neljätoista. Lapasista tuli hyvin istuvat. Peukalokiilan ohje oli mielestäni tosi hyvä. Kiilaan tuli yhdeksän silmukkaa (yksi keskelle ja kahdeksan lisättyä) ja lisäksi kiilaan otettiin kaksi reunasilmukkaa. Tilalle luotiin kämmenosaan yhdeksän silmukkaa. Seuraavilla kahdella kierroksella tehtiin ensin 2 * kolme silmukkaa yhteen ja sitten yksi kolme silmukkaa yhteen kavennus. Puikolle jäi siten taas 14 silmukkaa. Peukalolle otettiin kiilan yksitoista silmukkaa ja lisäksi poimittiin yläosan reunasta yhdeksän silmukkaa. Yhteensä peukaloon tuli siis 20 silmukkaa. Peukalo on kirjoneuletta, joten siitä tuli aika napakka kahdellakymmenellä silmukalla. Ehkä olisi kannattanut tehdä kiilaan pari silmukkaa lisää tai poimia yläosasta useampi silmukka. Alkuperäiset lapaset näät tästä: Lämmintä kättä

Keväinen aurinko on houkutellut minut viikonloppuna ladulle pariin otteeseen. Lauantaina hiihtelin parinkymmenen kilometrin lenkin. Korppi raakkui jo heti ensimmäisen mäen päällä ladun varressa. Kamera oli repussa. Eipä korppi malttanut odottaa, että pujottelin repun selästä. Se lenteli raakkuen pois. Muita lintuja ei sitten näkynytkään.

Eilen hiidimme miehen kanssa kymmenkunta kilometriä. Mies lykki perinteisen uralla. Minä suksin luistellen vieressä. Peikkokuusikon kohdalla myyrä juoksi latu-uraa pitkin meitä vastaan. Kiljaisin miehelle, että kato vähän. Hän nosti katseen puiden latvoihin. PLÄTS! Sitkas on henki myyrällä. Pyörähdys ja mukkelis makkelis. Se jatkoi törmäyksen jälkeen juoksemista urien välissä kelkkareittiä kohti. Liekö ollut jotenkin itsetuhoinen.

Tänään ehti tulla jo vesikeli ennen, kuin ehdimme nauttimaan keväisestä auringosta. Kävimme lumikenkäilemässä. Kiersimme pitemmän lumikenkäreittimme nyt toiseen suuntaan, kuin mitä minä tavallisesti kierrän. Aikaisemmin ei ole nämä käävät sattuneet silmiini. Näin sitä maailman näkee toisenlaisena, kun vaihtaa katseen suuntaa.

K%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t.jpg

Joogassakin on opetettu, että ylösalainen asana tuo ajatuksiinkin uuden näkökulman. Sama pätee näköjään kävelylenkin suuntaankin.

Järvellä oli minkki käynyt tarkistamassa pilkkijöiden avannolla, että onko jäänyt jotakin syötävää. Meillä olisi varastossa kalastuskunnan minkkiloukku. Joskus olemme yrittäneet pyydystää minkit pois rannastamme, mutta ei meissä ole metsästäjän verta. Minkit juoksee hengissä edelleen ja napsivat vesilintujen poikaset suuhunsa.

Minkin%20j%C3%A4ljet.jpg