Toukokuu toi tullessaan työntäyteisiä päiviä. Tämä kevät poikkeaa huomattavasti vuoden takaisesta. Meillä on lunta vielä saskatoon- ja vadelmarivien välissä. Toisaalta pensaat lähtevät jo kasvuun, kun routaa ei maassa ole. Lumi riviväleissä on niin kovaa, että pensaiden oksia ei voi leikata. Kuitenkin leikata pitäisi ennen, kuin kasvu alkaa. Pellot kuivavat sitä mukaa, kun lumi sulaa pois. Olemme sitten rääppineet hommia vähän siellä ja täällä nurkalla. Rahtarit ovat tuoneet taimia. Uutena marjana pellolle istutetaan hunajamarjaa eli haskapia eli makeasinikuusamaa. Taimet tulivat keskiviikkona. Torstaina ja perjantaina ne saivat niskaansa lumipeitteen, joka oli kuorruttamassa taimia vielä lauantain iltapäivänäkin. Perjantai oli lumisadepäivä. Se vierähtikin kasvihuoneessa, kun ruukutimme torstaina tuotuja saskatoonin pikkutaimia. Perjantai oli hyvinkin joutilas päivä moiseen hommaan. Huomenna alkavat istutushommat näistä haskapin taimista. Maistiaisia ei vielä tänä kesänä saada, mutta ehkäpä jotain pientä satoa jo seuraavana kesänä.

Lunta%20taimilla.jpg

 

Räkättirastaatkin ovat saapuneet. Lumisade toi ne pihalle ruoan perässä. Muutamat rohkeat kaivelivat laatoituksen reunoja. Epäilivät varmaan, että emäntä on sinne matoja piilottanut. Rätkiä on taas ihan reilusti. Toivottavasti jatkavat matkaa kohti pohjoista, eivätkä jää tänne meidän riesaksi.

R%C3%A4k%C3%A4ttirastas.jpg

 

Muuttolintuja on ilmaantunut kotitanhuville pikku hiljaa. Viikon kylmät yöt ja loppuviikon lumisade on tainnut hillitä lintujen muuttohalua. Tänään teimme tutun kierroksen omalla luontopolulla. Tiltaltteja kuului useitakin, samoin peipposia ja mustarastaita sekä tiaisia. Sepelkyyhky oli jo pesintäpuuhissa polun varren kuusessa. Toivottavasti se ei meistä häiriinny. Pesiväthän sepelkyyhkyt pellon laidan puissakin, vaikka koko kesän on joku pellolla ramppasemassa. Kotona pyörähdin vielä rantametsään järripeipon laulun innoittamana. Se ryystikin antaumuksella omaa säkeistöään hyvän tovin. Toinen järripeippo vastasi hivenen kauempaa.

J%C3%A4rripeippo.jpg

 

Metsän hälytysjärjestelmä on omaa luokkaansa. Räkättien hälytys laukaisi kottaraisten varoituksen ja kova kuhina kävikin puiden välissä. Luulin olleeni laukaiseva tekijä, kunnes käpytikka lehahti viereisen haavan oksalle. Tikat näyttävät saavan aikaan hämminkiä metsässä.

K%C3%A4pytikka.jpg

 

Rantametsässä on vielä aika valoisaa, kun lehtipuiden lehvästö ei varjosta. Järveltä puhaltavat myrskytuulet ovat kaataneet koivuja ja haapoja. Lahopuuta on metsässä runsaasti. Kuitenkin iäkkäämpi marja-asiakkaani muistelee aikaa, jolloin hän on ollut paimenpoikana juuri tässä rantametsässä. Maisema on muuttunut niistä ajoista. Metsän sukkesio on edennyt ihmisen elinaikana laidunmaasta lahopuuvaltaiseksi metsäksi. 

Monimuotoinen.jpg

 

Kottaraisten kerrostalo kaatui muutamia vuosia sitten. Nyt ontto runko taitaa olla jonkun pienpedon kotikolo.

Maapuu.jpg

 

Jos haapojen ja koivujen kierto metsässä onkin ollut ihmisen eliniän mittainen, niin rantatörmän männyt ovat nähneet monet ihmisen eliniät. Vanhimmat rannan männyt ovat neljästäsadasta viiteensataan vuotta vanhoja. Luonto tekee omaa työtään myös mäntyjen rungoilla. Toissa keväänä ajattelin jo, että karhuko on käynyt kaarnat noin raapimassa männyn rungosta. Taitaa olla kuitenkin tikkojen tekosia, kuten nuo uudemmat kerrostaloasunnotkin.

Kolopuu.jpg

Odotan nousuviikon lämpöä. Jospa silloin lähiluonto heräisi toden teolla kevääseen. Aamuisin kuulee jo heti herättyä linnun laulujen konsertin ja illalla voi vielä piipahtaa luontoretkelle. Työn touhussakin voi nauttia luonnon äänistä ja nostaa välillä katseensa maasta kohti taivaalla lenteleviä lintuja.

Äitienpäivä kukan värin saan valita jo ihan itse. Puutarhalta mukaan lähti tämä aurinkoinen ruusu. Sen myötä toivotan oikein mukavaa äitienpäivän iltaa ja aurinkoista viikkoa.

Ruusu.jpg