Tonttulan kasvitieteellisellä puutarhalla on ongelma: Joulumuorin perinteiset joulukaktukset eivät ole tehneet yhtään nuppua. Tontut siinä tuumiskelivat, että mistähän moinen johtuu. Oliskohan kovasti leiskuvat revontulet saaneet kukkaset sekaisin vai joka puolelle leviävä valosaaste? Seuraavaksi ongelmaksi muodostui, mistä saataisiin joulumuorille joulukukka kiitokseksi kaikesta tonttujen eteen keitetystä riisipuurosta.

 

Kaupastahan niitä saa, vaikkapa kukkakaupasta. Sen tietää jokainen. Tonttulan kasvitieteellinen puutarha on Korvatunturilla, kaukana, kaukana kaikista kukkakaupoista, marketeista jopa postin pakettipalvelusta. Matkaa mitattiin kartalta lähimpään kukkakauppaan. Löytyisikö kukkakauppa Pelkosenniemeltä, Savukoskelta, Sallasta, Kemijärveltä vai kenties Rovaniemeltä. Jokaiseen kylään, kirkonkylään, kuntaan, keskeukseen ja kaupunkiin lähetettiin tonttuja tutkimaan valikoimaa.

Korvatunturin katveesta tonttujoukko matkaan lähti. Kaamosaurinko ei matkaa valaise. Onneksi täysikuu nousi metsän takaa ja tontuille polkua näytti. Tontut heittivät jalkaa toisen eteen kilometri kilometrin perään. Eipä aikaakaan, kun maisemaa toiselta näytti.

 

Tonttujen töppösistä kimpoilivat lumikiteet leijailivat puiden oksille koristaen matkan varren puita. Niitä saivat ihastella kulkijat muutkin.

 

He kiipesivät korkeaakin korkeammalle tunturin huipulle tähystämään näkyisikö kukkakauppaa. Tunturin korkeimmalta huipulta häämötti etelän suunnalla kaamosauringon kajo. Tuolla voisi olla kauppa kukkasille, vauhtia vaan nyt tonttujen töppösille.

 

Etelääkohden tonttujen matka vei. Lumikiteet tossuista lentelivät edelleen. Taikatalvi kovetti kiteet kimalteleviksi koristeiksi, pyöritteli valonauhaa metsän puihin.

 

Niitä metsän väki ihasteli, kummasteli, onko mitään kauniinpaa: Kimaltavat jääkiteet, puikot, tähdet, kaikki kauniit talven tuomat koristeet loistivat metsän puissa.

 

Lumisia polkuja tonttujen matka taittui. Ei näy kukkakaupan valoja talven maisemassa. Epätoivo tonttujoukon valtaa, mistä löytyy joulukukka tähän hätään. Joulukin on lähellä, vain kaksi yötä aattoon.

 

Kyseltiin jo olisiko kuurankukat sittenkin ratkaisu tähän pulmaan, niitä kukkii ikkunalla jos toisellakin ihan matkan varrella. Kenties joku luopuisi omasta kuurankukastansa? Hetken päästä tontut tuumaa, tuossa on jääverhot oikein somat. Kysytään tuvasta saisiko joulumuori sittenkin vaikka uudet verhot joulusaunan porstuan ikkunaa somistamaan.

 

Tonttujoukolle ovi avattiin. Avuliaasti kysyjille jääverhot luvattin. Matkaan myöskin laitettiin kukka pakattuna. Kuka kumma täällä asui, kun kaiken pyytämällä sai. Sitä tohdittu ei kysyä. Matkaan vaan takaisin joulumuorin luokse, kenties riisipuuron lämpöisen ennen toista keikkaa syödä voisi.

Aattosaunan jälkeen joulumuori kukkapaketin avaa. Siitä paljastuu amaryllis oikein soma. "Kiitos paljon ystävät hyvät joulumielestä valoisasta!", joulumuori kiittää.

Blogi jää jouluilemaan omaan ihmemaailmaansa.

Hyvää joulua kaikille perinteiseen tonntukylän tyyliin,

Tuulikki