Maanaisen elämä tänä keväänä on vähän niin, kuin yllä olevassa kuvassa, kimallusta ja jäätävää vaihtelevasti. Koska pellolle ei ole vielä asiaa, odotellessa on louskutettu klapeja ja käyty iltakävelyllä kevättä ihmettelemässä. Vielä pääsiäisenä mietin, että onpas vaikeaa lähteä iltalenkille. Kummasti lähtö helpottui, kun löytyi sopiva motivaattori. Tämän motivaattorin seurauksena onkin tulossa läjäpäin kuvia keväästä.

Saimme aikaiseksi pistäytyä Utasella katsomassa vähän harvinaisempia lintuja. Siellähän ne kaverukset olivat kökötämässä jään reunalla. Näitä mandariinisorsia on utajärveläiset käyneet pääsiäisen kieppeillä ihmettelemässä. Daameja ei koreiden herrojen matkassa näkynyt. Kovasti esillä olo näytti väsyttävän, kun mandariinisorsat olivat päikkäreillä käydessämme, eivätkä siiviään lotkauttaneet meidän vieressä taivastellessa.

 

Kipaisin penkalle sorsien yläpuolelle. Hivenen silmät raoittuivat. Kaveruksien tyyli seisoa on sama, yhdellä jalalla. Et siis nää kahtena, vaikka kaksi lintua onkin ihan samanlaisessa asennossa.

 

Tutumpia sorsia löytyy kotipihasta. Kun on tuota hullivettä rapakoissa ja viljaa varissut lastauspaikalle, niin heinäsorsista on tullut tilapäisesti pihalintuja.

 

Sorsien lisäksi telkkiä on jo saapunut ihan mukavasti. Telkät uiskentelevat jo pareittain lähes joka ojassa. Iltalenkillä pariskunnat tulee sitten säikyteltyä lentoon. Naapuri on aktiivinen linnunpönttöjen asentaja, joten liekö hän edesauttanut telkkien runsaaseen kantaan perällämme.

 

Alkuviikosta oli ihan mukavia iltoja ja mukavat illat saavat hereille myös itikat. Ne tanssivat ilta-auringon valossa. Arvelin näitä surviaisiksi, kun eivät pistäneet. Kotirannassa lämpimänä iltana löytyi jo ihan pistävä itikkakin.

 

Kuluneella viikolla iltalenkillä on useana iltana ollut saman aikaisesti lähes samassa kohtaa sinisuohaukka tekemässä omaa saalistuslentoaan. Vappuna näin parikin sinisuohaukkaa.Tämä yksilö on koiras sinisuohaukka. 

 

Tämä iltalenkkini tien varsi on vallan mainio paikka näin keväällä. Tällä viikolla metsokukko on pitänyt haaremia tiellä. Vappuaattona aamulla ajoin autolla ja havaitsin koppelon pellon pälvipaikassa. Metsokukko taisi olla toisen daamin kanssa jossain muualla, kun tämä koppelo oli paikalla yksin myös iltapäivällä palatessani.

 

Vapun aamupäivällä peltojen yllä kaartelivat myös piekanat. Päättelimme, että taitaa linnuilla olla soidinlento meneillään. Piekanojen soidinlento oli aika korkealla, joten minun kameralla parempaa kuvaa ei saanut. Haukkojen soidinlento on hienoa katsottavaa. Kannattaa siis nostaa katseensa joskus taivaalle. Siellä voi nähdä upeiden lintujen kaartelevan peltojen yllä.

 

Vappuiltana samaisen tienvarren pajukosta kuului tirskutusta, jota en tunnistanut. Aikani seurattua tirskuttaja paljastui pyrstötiaiseksi. Talvisaikaan pyrstötiaisia näkyy harvakseltaan iltahämärissä pieninä parvina pyrähtelemässä nopeasti puusta toiseen. Silloin niiden ääni on hempeää piipitystä. Liekö piipitys kutsuääni ja tämä vappuna havaitsemani tirskutus varoitusääni.

 

Keltasirkkuja on pihalla todella isoja parvia. Alkuviikon kauniissa illassa niitä istuskeli orapihlajan oksilla. Illan valo sai keltasirkut oikein hohtamaan.

 

Saman illan valo sai rannan riitteellä ja korsilla pyrstöään keikuttavan västäräkin piirtymään vastavaloon. Västäräkin ympärillä valo sädehti jään kulmista ja veden pinnasta.

 

Tuossa rannassa lapset pienempänä kävivät vappuaattona heittämässä talviturkin. Nyt ei oikein olisi päässy talviturkkia heittämään. Pää olisi kolissut jäähän ja jalat juuttuneet kaikkeen kasvitörkyyn. Rantamme kasvaa umpeen vesirutosta ja kortteesta. Siinä olisi sitä bioenergiaa.

Höyhenpeitteisten lisäksi pihassa asustelee rusakoita tai yksi rusakko, joka ehtii joka puolelle tuhoja tekemään. Omenapuut muistuttavat bonsai-puita. Niin hyvin ne on typistetty. Runkojen tyvellä on kyllä verkot, mutta lunta oli niin paljon, että pääsivät mokomat popsimaan oksia aika ylös. Vielä nytkin lumien vähettyä yksi rusakko yrittelee puiden kimppuun. Tässä taisivat talttahampaat kalahtaa verkkoon, kun siirtyi seuraavalle puulle. Piti hätistellä pitkakorva pois.

 

Lähimetsässä haapoja kaatui myrskyssä ja haavan oksia katkeili alas puista. Siinä oli pupujussikoille pöytä katettuna. Sohvi tuumi oksat nähdessään, että tuossa olis jo saunan lauteiden kaidepuu valmiiksi kuorittuna. Koristeelliset muhkurat olisivat myös kaidepuussa.

 

Minä kuvaan harvoin oravia. Tuntuu, että oravakuvista on somessa tungos. Oravia houkutellaan kuvattavaksi pähkinöillä ja laitetaan oravat ns. työntämään ostoskärryä. Vappuna lenkillä käydessä tein oravakuvista poikkeuksen. Tien laidalla orava kökötti lehtikuusen käpy suussa. Enkä heittänyt oravalle käpyä. Ihan itse se oli käpynsä hakenut.

 

Sää jatkuu kylmänä. Kahdesti ovat pälvet meillä peittyneet. Kun pälvet peittyvät kolmannen kerran, sitten voi kesä tulla. Kesän enteitä kylmästä säästä huolimatta alkaa olla näkyvissä. Ei ihan kokonaan saanut leskenlehti kukkaansa aukaistuksi vappuna. Hyvää alkanutta toukokuuta!