Nyt on se aika vuodesta, jolloin vanhakin nuortuu askartelemaan. Kimmokkeena tällaiselle fiilikselle ovat tietysti blogiystävien ihanan tunnelmalliset postaukset kauniiden kuvien kera. Tuumasta toimeen ja tonttupaja pystyyn. Kaappien kätköistä putkahtelivat esiin tonttuaihiot viime vuosituhannelta. Tontuthan ovat tonttuja jo syntyessään. Aihiosta riippuu tuleeko tonttumuorin tupaan vauvatonttu, tyttötonttu, sukupuolineutraali tonttu vai poikatonttu. Pensselit siis heilumaan ja sakset raksuttamaan sekä neula suihkimaan. Eilisenä tuiskupäivänä tonttumuorin tupaan syntyivät kuutoset. Anteeksi, eivät ne tupaan syntyneet. Tarkoitus oli kertoa, että pajaan ne putkahtivat. Nyt vain tonttusekstetti pitää saada tonttumuorin tupaan perille.

Koska lapsen mieli ja sadun hodekin tulevat vanhuuden mukana, lähdemme nyt seikkailulle, joka vie pienet tontut tonttupajalta tonttumuorin tupaan. Tupa sijaitsee Korvatunturin juurella, mutta matka sinne on pitkä ja mutkainen. Tontut liikkuvat ajatuksen voimalla silmän räpäyksessä paikasta toiseen. Toisaalta ajatuksen voimalla matkustaminen vaatii hieman harjaannusta. Sitähän pienillä vastatehdyillä tontuilla ei liiemalti ole. Pienikin herpaantuminen ajatuksesta voi heittää heidät ihan muualle, kuin oli tarkoitus. Joten minne he ensimmäisellä matkalla joutuvatkaan?

Ei näytä kovin lumiselta maisema. Maa on polttavan hiekan väristä. Onpa siinä tontuilla ihmettelemistä, kun ei heillä ole kännykkää, ei tablettia, ei läppäriä eikä gps:sää. On vain etsittävä johtolankoja tai siis maamerkkejä.

Joulumatka1.jpg

 

-Täällä on viime keväisiä pääsiäiskaktuksia. Voi ei, olemme joutuneet Pääsiäissaarelle!

 

Joulumatka2.jpg

 

Keltaiseltahan kukka todellakin näyttää ja jonkin sorttinen kaktus se taitaakin olla. Mutta onko se sittenkään pääsiäiskaktus, kun kasveissa on myös vaaleanpunaisia kukkia.

 

Joulumatka3.jpg

Tontuille herää epäilys. Ne etsivät Pääsiäissaaren veistoksia, jotta varmuus paikasta selviäisi. Ei löydy veistoksia pystyssä eikä pitkällään. Muutenkin kasvillisuus ei ihan vastaa tonttujen muinaismuistia Pääsiäissaaren kasvillisuudesta, sillä yksi tontuista löytää ihan uuden kasvin. Jotain tuttua kasvissa on: punainen rusetti kasvaa kasvin juurella ja tutun oloisia käpyjäkin se on tiputellut. Mutta kun ei ole sitä googlea apuna, kävyistä ja rusetista ei taida kasvi ja paikka selvitä. Tontuilla on muinaismuistia perimässä, mutta muinaismuisti ei ihan aukoton ole. Täydentävää tietoa on etsitty kirjoista ja kansista sekä papyryskääröistä pitkän tonttumuistin ajan. Osa kerätystä tiedosta siirtyy tonttujen muinaismuistiin ja osa haihtuu tähtipölyksi avaruuteen. Seuraakin kiihkeä neuvonpito kasvin juurella.

-Miten tästä voimme selvittää, että missä olemme?

-Pitää kiivetä puun latvaan katsomaan suuntamerkkejä!

-Millaisia merkkejä?

-Pitää katsoa näkyykö tähteä!

Joulumatka4b.jpg

Neuvonpidossa ehtii tulla jo ilta, mutta sehän on hyvä tähteä etsittäessä. 

Joulumatka4.jpg

Rohkeimmat kiipeävät ihan puun latvaan saakka. Kipuaminenkin vie aikansa pieniltä tontuilta. Valkoisissa puun kukissakin riittää ihmettelemistä:

-Ovatko nämä valkoiset kukat kuurankukkia? Silloinhan olisimme lähellä Korvatunturia?

-Korvatunturi on Lapissa ja Lapissa on lunta. Eivät ne varmaankaan kuurankukkia ole. Täällä on vain hiekkaa tai jotain sinne päin.

Joulumatka5.jpg

Pienin tontuista on noussut ihan puun latvaan, jotta näkisi kauas taivalle asti. Yötaivaallahan tähdet tuikkivat. Odotus tähdestä on kiihkeä. Pienet tontut haluaisivat tonttumuorin tupaan syömään riisipuuroa ja natustelemaan piparkakkuja.

-Näkyykö tähteä?

-Tummalla taivaalla tähtiä on miljoonia. Mistä tietää, että mikä on oikea tähti?

-Pitää löytää pohjantähti. Korvatunturi on pohjantähden alla.

-Mutta jos olemmekin eteläisellä pallon puoliskolla. Näkyykö siellä pohjantähti?

-Etelässä näkyy tietysti eteläntähti, jos seuraamme sitä joudumme Etelänapamantereelle.

-Sitten pitää löytää kaunein ja loistavin tähti. Se on johdattanut matkamiehiä kautta aikojen oikeaan paikkaan.

Tälle iltaa tontut eivät nähneet kauneinta ja loistavinta tähteä. Pettyneenä he laskeutuivat puusta alas. Ehkäpä yöunien jälkeen aamu toisi heille osviittaa, että miten matka Korvatunturille voisi jatkua. Oi,  jospa heille ilmestyisi se kaunein ja loistavin tähti, joka johdattaa heidät kotitupaan.