Nyt on pitänyt ottaa kaikki irti näistä kauniista lokakuun päivistä. Eilen lauantaina teimme Sohvin kanssa suppilovahveroretken. Saalis oli erinomainen, mutta tänään saalis oli vielä parempi. Kaksi reipasta naisihmistä keräsi tällaisen saaliin tänään. Aikaa meillä tuhraantui kolme tuntia matkat mukaan lukien. Ei hullunpi.

Suppissaalis.jpg

Meillä jäi eilen poimintasenssi vähän kesken, kun aikataulumme oli pikkuisen kiireellinen. Niinpä laitoin Karttaselaimeen reitin liputuksen päälle, jotta tänään osaisimme heti samaan paikkaan. Homma toimi hyvin. Tosin GPS väitti, että olin eilen vähän kiertänyt alussa ympyrää, mutta siitähän suppilovahverot kuitenkin löytyivät.

Suppilovahverot.jpg

Minulla on pieni etu puolellani, kun Sohvi merkkaa omaan karttaansa suppilovahverohavainnot. Siitä sitten jatkoimme eilen etsintää. Paras paikka tietysti löytyi vasta poisa kiiruhtaessa. Nyt, kun olen saanut kädestä pitäen opastuksen oikeiden suppilovahveromaastojen löytämiseksi, niin voin jatkaa syksyn kauniiden päivien ratoksi samoilua metsissä. Tähän asti olen ilmeisesti etsinyt liian kosteilta ja reheviltä paikoilta. Ihan tavallisessa kangasmetsässähän täällä näkyvät suppilovahverot kasvavan. Kaunis kiitos Sohville.

Suppismets%C3%A4.jpg

Tällaiset kauniit lokakuun päivät ovat todella harvinaisia. Yleensä vielä lokakuun puolivälissä leikkaan räntäsateessa vadelmapensaita. Nyt syksy on ollut kuivaa ja kaunista, joten marjamaan syystyöt olemme saaneet ennätysaikaisin valmiiksi. Viime viikolla otimme ylös vanhat mansikkakasvustot ja jäljelle jääneille kasvustoille vedimme talviharsot. Tämä on todella ollut ylellisyyttä. Siispä olenkin kerännyt ennätys määrän karpaloita ja nauttinut näistä metsäretkistä. Joskus näinkin.